Suomalaiset käyvät edelleen teatterissa

Suomen Teatterit ry on teettänyt tutkimuksen, jossa selvitetään suomalaisten teatterissakäyntiä. Tarkastelun alla oli teatteri-, tanssi- ja oopperaesitykset. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS joulukuussa 2016, ja kyselyyn vastasi yhteensä 2571 henkilöä. Tutkimuksen mukaan teatterissa käynti on lisääntynyt 4%-yksikköä sitten 2012. Eniten teatterissa käyntiä ovat lisänneet eläkeläiset. Tärkein syy teatterin ja tanssin katsomiseen on elävän esityksen kokeminen. Lue lisää tutkimustuloksista täältä: Suomalaisten teatterissa, tanssiesityksissä ja oopperassa käynti 2016.

KulttuuriVOS-asiantuntijaryhmä julkaisi periaatteet rahoituksen uudistamiselle

Museoiden, orkestereiden ja teattereiden - mukaan lukien tanssi ja sirkus - valtionrahoitusuudistusta pohtinut asiantuntijatyöryhmä on julkistanut esityksensä rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Esitys koostuu kahdeksasta teesistä ja neljästä periaateesta, joiden pohjalta rahoitusuudistus etenee. Työryhmä suositukset rahoituksen periaatteiksi ovat:

1. Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmä huomioi yhteiskunnan monet erilaiset kulttuuriset tarpeet.

2. Varmistetaan palvelujen alueellinen saatavuus ja monipuolisuus.

3. Uudistus kokoaa valtion rahoituksen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka koostuu eri toimijatyypit tunnistavista kategorioista ja tehtäväpohjaisista elementeistä.

4. Kaikissa kategorioissa kriteerien toteutumista tarkastellaan määräajoin. Määräajat ovat eripituisia. Tämä luo mahdollisuuksia sekä pitkäjänteiseen toimintaan että esittävissä taiteissa vaihtuvuuteen.

Lue Sitran julkaisu #KulttuuriVOS Teesit ja rahoituksen periaatteet täältä. Läs #KulttuuriVOS Teserna och principerna för finansiering här.

Freelancenäyttelijä - korkeasti koulutettu sirpalekeikkailija

Näyttelijöiden työmarkkinat ovat jo pitkään olleet murroksessa. Yhä harvemmalla on mahdollisuus saada edes lyhyen ajan kuukausipalkkaa. Suurin osa näyttelijöistä kerää toimeentulonsa pätkätyötyösuhteista, itsensätyöllistäjänä ja apurahoilla. Työtä tehdään myös talkoilla, palkatta. Raportti selvittää freelancerin työn todellisuutta: toimeentuloa, koulutusta ja osaamista, omaakuvaa sekä käsitystä omasta näyttelijyydestä ja sen motiiveista. Lisäksi se antaa kuvan siitä, millä eri kentillä ja eri työympäristöissä ja työasemissa freelancenäyttelijät työskentelevät.

Freelancekysely tehtiin keväällä 2016 ja siihen vastasi 333 freelanceria eli noin 40 % liiton freelancejäsenistä. Suomen Näyttelijäliiton jäsenistössä on 820 freelanceria vuonna 2016. Määrä kasvaa koko ajan. Kyselyn avulla haluttiin myös oikoa virhekäsityksiä näyttelijöiden työllisyydestä ja ansiotasosta. Monesti esitetään väite, että vosjärjestelmä työllistää näyttelijät. Näin ei kuitenkaan ole kuin vain pieneltä osin. 

Lue tutkimusraportti täältä: Lähikuvassa freelancenäyttelijä

Ammattiteattereiden esitys koskien näyttämötaiteen rahoitusuudistusta

Suomen Teatterit ry ja Teatterikeskus ry edustavat jäsenistönsä kautta valtaosaa kotimaisesta vakiintuneesta ammattiteatterikentästä. Järjestöjen hallitukset ovat kevään 2016 aikana keskustelleet näyttämötaiteen kentän ja erityisesti sen nykyisten rahoitusjärjestelmien keskeisistä kehittämistarpeista. Keskustelun tuloksena tähän esitykseen on koottu alan kannalta keskeisimmät kehitysehdotukset. Esitys on ensimmäinen järjestöjen yhteistyössä laatima visio, joka koskettaa kentän kaikkia toimijatahoja suurista ammattiteattereista yksittäisiin freelancereihin.

Lue esitys täältä: Ammattiteattereiden esitys koskien näyttämötaiteen rahoitusuudistusta