Esittäviin taiteisiin sijoitetut eurot luovat positiivisen talouden kierteen

Teatterikeskus ry:n hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023

Taiteeseen ja kulttuurin sijoitetut rahat tulevat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisina sekä taloudellisena hyötynä että esimerkiksi taiteen tuottaman hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Suomalainen esittävien taiteiden kenttä on huomattavan työvoimavaltainen ja suuri osuus julkisista avustuksista palautuu valtiolle verotuloina. Riittävällä julkisella tuella varmistetaan koko Suomen kattavan esittävien taiteiden alan toimintakyky, ammattimaisuus ja laadukas taiteellinen sisältö. Riittävä julkinen tuki turvaa esittävien taiteiden ryhmille sellaiset tuotannolliset resurssit, joiden avulla ne pystyvät kasvattamaan omarahoitusosuuttaan, mikä luo lopulta itseään ruokkivan positiivisen talouden kierteen.

Teatterikeskus ry edustaa 37 suomalaista esittävien taiteiden ammattilaisryhmää, joista 6 on valtionosuusteattereita ja 31 harkinnanvaraista tukea saavia, ns. vapaan kentän ryhmiä. Teatterikeskuksen jäsenet edustavat monipuolisesti esittävien taiteiden eri genrejä: puheteatteria, musiikkiteatteria, lastenteatteria, naamioteatteria, klovneriaa, sirkusta, tanssia sekä esitys- ja performanssitaidetta.

  • Taiteen ja kulttuurin määrärahat 1 % valtion budjetista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta tuleva taiteen ja kulttuurin määräraha tulee nostaa yhteen prosenttiin (1 %) valtion kokonaisbudjetista. Rahoitus ei ole merkittävästi kasvanut viime vuosina vaikka taiteen ja kulttuurin merkitys, yhteiskunnalliset vaikutukset, hyvinvointivaikutukset ja taloudelliset vaikutukset ovat kiistattomat. Lisäksi yhä suurempi osuus taiteen ja kulttuurin määrärahoista tulisi rahoittaa budjettirahoituksella ja suhteessa vähentää Veikkaus Oy:n tuotoista muodostuvaa rahoituksen osuutta. Taiteen ja kulttuurin määrärahat ovat nyt noin 0,8 % valtion budjetista ja noin 110 miljoonan euron lisäyksellä tuki saataisiin nostettua yhteen prosenttiin.

Lisäksi yhdistysmuotoisten toimijoiden asemaa on vahvistettava kehittämis- ja työllisyystukien muodossa. Osa valtion yritystuista tulisi suunnata selkeästi myös yhdistysmuotoisille toimijoille, jotka ovat yhteiskunnassamme merkittävä työllistävä toimintasektori ja tekevät monimuotoisesti suomalaista innovaatiota näkyväksi.

  • Esittävien taiteiden harkinnanvaraisiin tukiin 20 milj. euron korotus

Esittävien taiteiden (teatteri, sirkus, tanssi, musiikki) vapaan kentän rahoitus on ollut toiminnan laajuuteen ja vaikuttavuuteen nähden täysin riittämätöntä. Vapaan kentän rahoitus, eli Taiteen edistämiskeskuksen myöntämät harkinnanvaraiset tuet, on korjattava kestävälle tasolle lisäämällä määrärahoihin pysyvä, indeksiin sidottu 20 miljoonan euron korotus. Lisärahoituksella pystytään turvaamaan nykyisten toimijoiden toimintaedellytykset, parantamaan avustusten pitkäjänteisyyttä sekä poistamaan palkattoman työn tekeminen (7,5 milj.), nostamaan uusia toimijoita toiminta-avustuksen piiriin (7,5 milj.) sekä varaamaan rahoitusta erilaisiin vapaan kentän kehittämishankkeisiin ja vahvistamaan välittäjäportaan toimijoiden, esimerkiksi tuotantoalustojen toimintaa (5 milj.).

  • Esittävien taiteiden VOS-järjestelmän leikkaukset lopetettava ja VOS-järjestelmä uudistettava harkiten

Esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmä ja tuen saajat ovat kärsineet viime vuodet säästöistä ja indeksijäädytyksistä, mitkä ovat vaikuttaneet haitallisesti erityisesti pienten ja keskisuurten VOS-toimijoiden toimintaedellytyksiin. VOS-järjestelmän rahoitus on korjattava vastaamaan toteutunutta kustannuskehitystä.
Seuraavan hallituskauden aikana on myös vietävä loppuun VOS-järjestelmän kokonaisuudistus esittävien taiteiden osalta. Uudistus on kuitenkin tehtävä harkiten ja siinä on huomioitava pienten ja keskisuurten, erikoistuneiden VOS-toimijoiden toimintaolosuhteet. Uudistuksesta tulee tehdä vaikuttavuuden arviointi ja pilotoida se ennen varsinaista käyttöönottoa. VOS-järjestelmän uudistamistyöhön on varattava 20 miljoonan euron lisämääräraha.

  • Taiteen edistämiskeskuksen rahoitusta, asemaa ja toimintaa tarkasteltava uudelleen

Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) rahoitusta, asemaa ja toimintaa tulee arvioida uudelleen. Koko vertaisarviointijärjestelmän toimintamallia tarkastella kriittisesti, Taikea koskeva laki tulee uudistaa ja sille tulee suunnata riittävät resurssit toimintansa kehittämiseen. Tavoitteena on läpinäkyvyyden lisääminen, vertaisarviointijärjestelmän kehittäminen ja avustusten hakijoiden oikeusturvan varmistaminen.

Lataa Teatterikeskus hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 -PDF tästä.

 

Lisätiedot:
Teatterikeskus ry
Kaisa Paavolainen, vt. toiminnanjohtaja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040-7313655
www.teatterikeskus.fi

Kannanotot ja lausunnot

Teatterikeskuksen lausunto esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta

Teatterikeskus on antanut lausunnon esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Teatterikeskus kannattaa uudistuksen läpiviemistä, mutta ehdottaa muutoksia osaan uudistuksen kohdista. Lisäksi Teatterikeskus pitää välttämättömänä, että uudistukseen voidaan osoittaa hallitusohjelmaan kirjattu lisärahoitus, joka varmistaa uusien toimijoiden saamisen valtionosuusjärjestelmän piiriin.

Lue lisää...

Ehdotus esittävän taiteen VOS-järjestelmän uudistuksesta muuttaa nykyistä rakennetta vain vähän

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on luovuttanut ehdotuksensa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle keskiviikkona 26.2.2020. Uudessa järjestelmässä valtionosuus myönnettäisiin toimijoille joko toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi, ja järjestelmän piiriin voitaisiin hyväksyä toimijoita nykyistä laajemmin esittävän taiteen piiristä.

Teatterikeskuksen jäsenten näkökulmasta uudistusehdotukseen liittyy hyviä asioita: uudistukseen varatun lisärahoituksen turvin järjestelmän piiriin voitaisiin nostaa vihdoin uusia ryhmiä. Myös järjestelmään ehdotettu malli korotutusta valtionosuusprosentista esim. lapsille, kielivähemmistöille ja erityisryhmille tehtävän taiteen tukemisesta on kannatettava.

Vaikka uudistuksen tavoitteena oli lisätä joustoa ja vaihtuvuutta suhteessa nykyiseen VOS-järjestelmään, ovat lakiin tehtävät muutokset kuitenkin melko kosmeettisia. Näyttää siltä, että uudistus ei poista nykyisen järjestelmän jähmeyttä.

Nykyiset valtionosuustoimijat pääsevät todennäköisesti järjestelmään toistaiseksi ja uudet toimijat 3-vuoden määräaikaisella mallilla. Työryhmän omassa esityksessä todetaan: ”Suurella osalla valtionosuuden piirissä nykyisin olevista esittävän taiteen toimintayksiköistä toiminnan puitteet ja taloudelliset edellytykset ovat hyvin vakiintuneita ja niiden ylläpitäjät ovat tehneet toiminnan puitteiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi suuria, pitkävaikutteisia investointeja. Tällaisissa tapauksissa on epätodennäköistä, että toimintayksikkö menettäisi valtionosuuskelpoisuutensa lähitulevaisuudessa, ja toiminnan edellytysten pitkäjänteinen turvaamisen kannalta toimintayksiköt on tarkoituksenmukaista hyväksyä valtionosuuden piiriin toistaiseksi.” (Työryhmän esitys, s. 33)

Lisäksi työryhmän esityksessä myönnetään, että vaikka tavoitteena on joustavuuden lisääminen, sitä tuskin tapahtuu: ”On kuitenkin todennäköistä, että uudessakin järjestelmässä valtionosuuden saajien vaihtuvuus olisi käytännössä suhteellisen vähäistä ja erityisesti valtionosuuden piiriin toistaiseksi hyväksyttyjen toimintayksiköiden osalta niin suuret muutokset ovat epätodennäköisiä, että toimintayksikkö jäisi kokonaan valtionosuuden ulkopuolelle." (Työryhmän esitys, s. 24)

Esityksestä voi siis tulkita, että jos joustavuutta tulee, niin se todennäköisemmin tapahtuu Kolmivuotisten määräaikaisten valtionosuuksien kautta. Kolmivuotisen päätöksen saavat VOS-toimijat olisivat kuitenkin juuri niitä, jotka nousevat uusina toimijoina vapaalta kentältä. Mahdollinen jousto ja muutos olisikin siis muutosta vapaan kentän toimijuuden ja kolmivuotisen VOS-toimijuuden välillä.

Tämän lisäksi valtionosuus perustuisi edelleen toteutuneiden kustannusten perusteella laskettavaan yksikköhintaan, henkilötyövuosimäärään ja valtionosuusprosenttiin, eikä järjestelmään tuotaisi varsinaisia toiminnan tai taiteellisen laadun arviointiin liittyviä kriteereitä. Vapaan kentän toimijoita arvioidaan vuosittain Taiteen edistämiskeskuksessa laajasti toiminnan vaikuttavuuden, laajuuden ja taiteellisen laadun näkökulmista.

Teatterikeskus ja monet muut vapaan kentän edustajat esittivät uudistusta pohtineelle työryhmälle, että VOS-järjestelmän toimijoita tulisi arvioida kriteereillä, jotka olisivat jollain tavalla yhteismitalliset Taiken toiminta-avustusten kriteerien kanssa. Mitään tällaista uudistusesitys ei kuitenkaan tuo järjestelmään.

Yksi ainoista uusista vaatimuksista VOS-toimijoille tosin on, että ”toimintayksiköllä tulisi olla monivuotinen tavoitteita, toimintaa ja taloutta koskeva suunnitelma”. Toistaiseksi valtionosuuden piiriin pääsevillä toimijoilla tätä toimintasuunnitelmaa tarkasteltaisiin kuuden vuoden välein. Esimerkiksi taiteellisen laadun osalta tehtävää vertaisarviointia tai syvällisempää toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointia ei siis edelleenkään uloteta VOS-toimijoihin, vaan järjestelmä pysyy hyvin laskennallisena.

Dikotomia tarkasti arvioidun vapaan kentän ja laskennalliseen rahoitukseen perustuvan VOS-järjestelmän välillä siis tulee jatkossakin säilymään.

Teatterikeskuksen näkökulmasta on hienoa, että ovi valtionosuusjärjestelmään on uudistuksen myötä auki vuoden 2021-2022 vaihteessa. Todennäköisesti vapaalta kentältä tulee hakemaan ja toivottavasti myös pääsemään monta uutta toimijaa VOS-järjestelmän piiriin.

Mutta jos ja kun lisärahaa ei sen jälkeen tule vähän aikaan tule – ja työryhmä itsekin myöntää, että on epätodennäköistä, että järjestelmän piiristä kukaan tippuu ulos – niin milloin on seuraava muutoksen mahdollisuus? Pitääkö vapaan kentän odottaa seuraavat 30 vuotta yritystä tasa-arvoistaa esittävän taiteen rahoitusrakenteita?

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote >>

Ehdotus esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi >>

Ehdotuksesta voi antaa lausunnon perjantaihin 3.4.2020 mennessä Lausuntopalvelussa >>

 

Teatterikeskuksen lausunto Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaostolle 10.12.2019

Helsingissä 10.12.2019

Arvoisat kulttuuri- ja kirjastojaoston jäsenet!

Lähestyn teitä liittyen Helsingin kaupungin taide- ja kulttuuriavustuksia 2020 koskevaan päätöksentekoon. Tiistain 10.12. jaoston kokouksessa päätettävänänne on suuri joukko avustuksia tulevalle vuodelle. Teatterikeskus iloitsee, että joukossa on monta esittävän taiteen vapaan kentän toimijaa, joiden toiminta-avustusta on esitetty korotettavaksi ensi vuonna. Nämä pienetkin korotukset tulevat todella tarpeeseen ja auttavat kehittämään organisaatioiden toimintaedellytyksiä ja helsinkiläistä taidekenttää.

Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että em. korotuksia tehdään nyt toisten vapaan kentän toimijoiden kustannuksella.

Lue lisää...

Teatterikeskuksen lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2020

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle 24.10.2019

Teatterikeskus ry:n lausunto hallituksen esityksestä talousarvioksi vuodelle 2020 sekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2020 on esittävän taiteen kentän näkökulmasta paljon positiivista. Taiteen edistämiskeskuksen jakamiin harkinnanvaraisiin avustuksiin esittävän taiteen vapaalle kentälle on tulossa kipeästi kaivattu 3 milj. euron lisäys. Valtionosuustoimijoille esitetään myös merkittävää korotusta yksikköhintoihin.

Lue lisää...

Ehdotuksia esittävän taiteen vos-uudistusta valmistelevalle työryhmälle

Teatterikeskus, Sirkuksen tiedotuskeskus, Tanssin tiedotuskeskus, Tanssin talo, Cirko - Uuden sirkuksen keskus ja Vapaat tanssiryhmät ry lähettivät maanantaina 16.9.2019 yhteisen lausunnon tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle sekä esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistusta tekevälle työryhmälle. 

Lue lisää...