Teatterikeskuksen lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2020

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle 24.10.2019

Teatterikeskus ry:n lausunto hallituksen esityksestä talousarvioksi vuodelle 2020 sekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2020 on esittävän taiteen kentän näkökulmasta paljon positiivista. Taiteen edistämiskeskuksen jakamiin harkinnanvaraisiin avustuksiin esittävän taiteen vapaalle kentälle on tulossa kipeästi kaivattu 3 milj. euron lisäys. Valtionosuustoimijoille esitetään myös merkittävää korotusta yksikköhintoihin.

Teatterikeskus edustaa laajasti koko esittävän taiteen vapaata kenttää. Haluamme tuoda sivistysvaliokunnalle tietoon, että vaikka olemme iloisia vuodelle 2020 esitetystä 3 milj. euron lisäyksestä, se ei riitä yksistään korjaamaan pitkään aliresursoidun ja alati kehittyvän, monitaiteisen kentän rahoitusvajetta.

Vapaan kentän toiminta-avustusten tulisi olla riittäviä, jotta toimijat pystyvät maksamaan asianmukaista palkkaa korkeasti koulutetuille taiteilijoille ja hallintohenkilökunnalle. Nyt vapaan kentän yhteisöissä tehdään työtä säännöllisesti myös henkilökohtaisilla apurahoilla tai jopa palkatta. Riittävän suuri julkinen tuki vahvistaa ketteriä ja taiteellisesti korkeatasoisia toimijoita, niin että ne pystyvät palkkaamaan uutta henkilökuntaa, kasvattamaan omarahoitusosuuttaan ja näin luomaan positiivisen talouden kierteen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesityksessä ollut 4 milj. euroa vuodelle 2020 takaisi nykyisille toimijoille riittävän suuret toiminta-avustukset, minkä lisäksi vuodelle 2021 rahoitusta tulisi lisätä ainakin 2 milj. euroa nyt ehdotetun 0,5 milj. euron sijasta uusien toimijoiden saamiseksi toiminta-avustuksen piiriin.

On myös huomioitava, että esimerkiksi Tanssin talo tulee vuonna 2020 uutena, isona toimijana jakamaan nyt jo pientä rahoitusosuutta vapaan kentän yhteisöjen kanssa. Kentällä onkin aiheellinen huoli, kuinka pienestä määrärahan lisäyksestä riittää sekä kentän nykyisille toimijoille että toisaalta riittävän rahoituksen ansaitsevalle uudelle tuotantoalustalle. Tanssin talon rahoitus tulisi ratkaista erillään nykyisten vapaan kentän ryhmien rahoituksesta tai harkinnanvaraisiin avustuksiin tulisi osoittaa niin suuri lisäys, että Tanssin talon rahoittaminen ei jarruta taiteellista sisältöä taloon luovien ryhmien kehitystä.

Esittävän taiteen harkinnanvaraisiin avustuksiin esitetty 3 milj. euron lisäys ei edelleenkään poista suomalaisen esittävän taiteen kentän räikeää epätasa-arvoa ja kahtia jakautuneisuutta. Taiteen edistämiskeskuksen jakamat esittävän taiteen toiminta-avustukset (teatteri, tanssi, sirkus, musiikki) tulisivat edelleen olemaan yhteensä vain n. 13 % siitä summasta millä rahoitetaan valtionosuusteattereita ja -orkestereita.

Nyt käynnissä olevan valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on osaltaan em. jakautumisen vähentäminen ja kentän tasa-arvoistaminen. Pelkona kuitenkin on, että uudistus ei pysty avaamaan valtionosuusjärjestelmää riittävästi uusille toimijoille, vaan julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020-2023 uudistukseen osoitetut miljoonat vaikuttavat positiivisesti vain nyt jo vahvemmassa asemassa oleviin VOS-toimijoihin vapaan kentän jäädessä edelleen aliresursoiduksi.

Esittävän taiteen vapaan kentän rahoitukseen liittyy myös suuri huoli liittyen ennustettuun rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen alkavalla kehyskaudella. Taiteen edistämiskeskuksen jakamat harkinnanvaraiset avustukset ovat tähän saakka tulleet lähes yksinomaan rahapelitoiminnan tuotoista. Taiteen ja kulttuurin riittävä rahoitus tulee kuitenkin varmistaa tulevaisuudessa riippumatta, miten rahapelimarkkina kehittyy.

Teatterikeskus esittää, että Taiteen edistämiskeskuksen jakamat avustukset tulisi priorisoida pohdittaessa, mitkä rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitetut erät siirretään rahoitettavaksi varsinaisista valtion budjettieristä. Taiteen edistämiskeskuksen tukema esittävän taiteen vapaa kenttä on koko Suomen kattava ammattitaiteilijoiden ja yhteisöjen verkosto, jonka osuus taiteen ja kulttuurin työllisyydestä, arvonlisästä ja hyvinvointivaikutuksista on merkittävä. Tämä tukisi myös hallitusohjelman kirjausta taiteen ja kulttuurin osuuden kasvattamisesta yhteen prosenttiin valtion budjetista.

Valtion tuki esittävän taiteen vapaalle kentälle on erittäin tärkeää, koska kuntien mahdollisuudet ja halu tukea vapaan kentän toimijoita ovat valtiotakin niukempia. Toisaalta vahva valtion tuki osoittaa vapaan kentän yhteisöjen merkittävyyden ja auttaa toimijoita hakemaan rahoitusta enemmän myös kuntasektorilta ja yksityisiltä markkinoilta.

Helsingissä 23.10.2019

Anna Veijalainen, puheenjohtaja, Teatterikeskus ry
Kaisa Paavolainen, vt. toiminnanjohtaja, Teatterikeskus ry

Kannanotot ja lausunnot

Teatterikeskuksen lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2020

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle 24.10.2019

Teatterikeskus ry:n lausunto hallituksen esityksestä talousarvioksi vuodelle 2020 sekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2020 on esittävän taiteen kentän näkökulmasta paljon positiivista. Taiteen edistämiskeskuksen jakamiin harkinnanvaraisiin avustuksiin esittävän taiteen vapaalle kentälle on tulossa kipeästi kaivattu 3 milj. euron lisäys. Valtionosuustoimijoille esitetään myös merkittävää korotusta yksikköhintoihin.

Lue lisää...

Esittäviin taiteisiin sijoitetut eurot luovat positiivisen talouden kierteen

Teatterikeskus ry:n hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023

Taiteeseen ja kulttuurin sijoitetut rahat tulevat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisina sekä taloudellisena hyötynä että esimerkiksi taiteen tuottaman hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Suomalainen esittävien taiteiden kenttä on huomattavan työvoimavaltainen ja suuri osuus julkisista avustuksista palautuu valtiolle verotuloina. Riittävällä julkisella tuella varmistetaan koko Suomen kattavan esittävien taiteiden alan toimintakyky, ammattimaisuus ja laadukas taiteellinen sisältö. Riittävä julkinen tuki turvaa esittävien taiteiden ryhmille sellaiset tuotannolliset resurssit, joiden avulla ne pystyvät kasvattamaan omarahoitusosuuttaan, mikä luo lopulta itseään ruokkivan positiivisen talouden kierteen.

Teatterikeskus ry edustaa 37 suomalaista esittävien taiteiden ammattilaisryhmää, joista 6 on valtionosuusteattereita ja 31 harkinnanvaraista tukea saavia, ns. vapaan kentän ryhmiä. Teatterikeskuksen jäsenet edustavat monipuolisesti esittävien taiteiden eri genrejä: puheteatteria, musiikkiteatteria, lastenteatteria, naamioteatteria, klovneriaa, sirkusta, tanssia sekä esitys- ja performanssitaidetta.

Lue lisää...

Yksittäiset miljoonat eivät korjaa vapaan kentän rahoitusvajetta

Teatterikeskus ry:n lausunto eduskunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2019 ja VOS-uudistuksesta (10.10.2018)

● Esittävän taiteen harkinnanvaraisiin tukiin merkitty 1 milj. euron korotus tulee kentälle todelliseen tarpeeseen. Se on kuitenkin täysin riittämätön lisäys rahoitustilanteen korjaamiseksi, mihin tarvittaisiin 20 milj. euroa.
● VOS-toimijoiden henkilötyövuoden hintaan suunniteltu leikkaus ei tuo todellisia säästöjä, koska se kurjistaa teattereiden tilannetta entisestään ja heikentää korkeasti koulutetun alan työllistämismahdollisuuksia.
● VOS-järjestelmän uudistamistyötä tulee jatkaa ja sen rinnalla tulee edelleen tarkastella Taiteen edistämiskeskuksen toimintaa ja rahoitusta.

Lue lisää...

TEATTERIKESKUKSEN EHDOTUKSET ESITTÄVÄN TAITEEN VAPAAN KENTÄN TALOUDELLISEN TILANTEEN KORJAAMISEKSI

Teatterikeskuksen lausunto valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022 (14.5.2018)

Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022 esitetään että museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusjärjestelmää uudistetaan toteuttamalla museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus ja parantamalla esittävän taiteen ns. vapaiden ryhmien toimintaedellytyksiä. Uudistusta varten varataan 7 milj. euroa, joista 2 milj. tulee rahapelitoiminnan tuotoista.

Esitetty 7 milj. euroa ei kuitenkaan ole lähellekään riittävä summa esittävän taiteen vapaiden ryhmien tilanteen korjaamiseksi, etenkin jos se on valtionosuusuudistusta työstäneen työryhmän esityksen mukainen. Tällöin 7 milj. jakautuisi museoiden ja esittävän taiteen vapaiden ryhmien kesken siten, että museoiden VOS-uudistukseen varataan 4 milj. euroa ja vapaille ryhmille 3 milj. euroa. Kun jäljelle jäävä 3 milj. pitäisi jakaa teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin nykyisten toimijoiden kesken sekä mahdollisiin uusiin hankkeisiin, lopullinen vaikutus yksittäisten ryhmien toimintaedellytysten parantamiseksi on minimaalinen.

Lue lisää...

VOS-uudistus parantaa heikosti esittävän taiteen vapaan kentän toimintaolosuhteita

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 17.1.2018 asettamansa työryhmän ehdotuksen museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Työryhmän lähtökohtana on ollut pohtia miten valtionosuusjärjestelmää voidaan kehittää huomioimaan entistä paremmin toimijakentässä ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Sen haasteina ovat olleet myös järjestelmän jäykkyys ja kyvyttömyys tunnistaa toiminnan laatua tai vaikuttavuutta. Se ei myöskään mahdollista riittävää uudistumista. Myös käytettävissä olevan henkilötyövuosimäärän on koettu rajoittavan toimijoiden pääsyä valtionosuusjärjestelmän piiriin.

Lue lisää...