Teatterikeskuksen lausunto esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta

Teatterikeskus on antanut lausunnon esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Teatterikeskus kannattaa uudistuksen läpiviemistä, mutta ehdottaa muutoksia osaan uudistuksen kohdista. Lisäksi Teatterikeskus pitää välttämättömänä, että uudistukseen voidaan osoittaa hallitusohjelmaan kirjattu lisärahoitus, joka varmistaa uusien toimijoiden saamisen valtionosuusjärjestelmän piiriin.

Teatterikeskuksen näkemyksen mukaan uuteen järjestelmään ei pitäisi luoda toistaiseksi voimassa olevia rahoituspäätöksiä, vaan rahoituskausien tulisi olla määräaikaisia 3- ja 6-vuotisia kausia, kuten aiempi uudistusta pohtinut työryhmä esitti.

Uudessa järjestelmässä VOS-toimijoiden arviointiin tulisi soveltaa samoja kriteerejä kuin Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustusten hakijoihin. Teatterikeskuksen näkemyksen mukaan laki antaa tähän mahdollisuuden. Lain perusteluissa on maininta siitä, että Taike antaa lausunnon siitä, miten valtionosuustoimijat vastaavat lain tavoitteisiin ja nämä tavoitteet ovat riittävän yhdenmukaisia harkinnanvaraisten toiminta-avustusten myöntökriteerien kanssa. Tämä tukisi kentän yhdenvertaisuutta sekä tavoitetta toimijoiden jouhevasta siirtymisestä rahoitusjärjestelmästä toiseen.

Uudessa valtionosuusjärjestelmässä osa toimijoista voisi saada rahoituksen korotetulla valtionosuusprosentilla kohdistettuna osaan henkilötyövuosista. Lain perusteluissa kuvatut korotetun valtionosuusprosentin perusteet ovat periaatteessa hyviä, mutta ministeriön tulisi jatkossa huolehtia perusteluiden ja päätösten läpinäkyvyydestä.

Teatterikeskus esittää lausunnossaan, että korotetun valtionosuusprosentin kulttuuripoliittista perustetta tulisi käyttää kaikkiin vapaalta kentältä VOS-järjestelmään nouseviin uusiin toimijoihin, koska näiden muu rahoitus (esimerkiksi kunnallinen) on säännönmukaisesti niukempaa kuin nykyisillä VOS-toimijoilla.

Teatterikeskus esittää lausunnossaan myös, että uudistuksen yhteydessä nykyinen alueteatterimalli voitaisiin purkaa. Vastaavan toiminnan toteuttaminen olisi järkevämpää hoitaa esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen päättämillä määräaikaisilla esittävän taiteen alueellisen toiminnan rahoituksilla, joita voisivat hakea ja saada myös vapaan kentän ryhmät.

Teatterikeskus esittää kritiikkiä siitä, että lain perusteluissa on kirjoitettu auki oletus, että nykyiset VOS-toimijat pääsisivät suoraan toistaiseksi lain piiriin. Lisäksi perusteluissa mainitaan, että uudessakin järjestelmässä muutokset tulevat olemaan todennäköisesti hyvin vähäisiä. Esityksessä siis jo myönnetään, että vaikka nykyiset VOS-toimijat joutuvat hakemaan järjestelmän piiriin, on haku lähinnä näennäinen. Ja että uudistus ei tee järjestelmästä joustavampaa, vaikka se oli yksi uudistuksen perustavanlaatuisista tavoitteista.

Teatterikeskus ei kannata Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin erityisaseman kirjaamista lakiin ehdotetulla tavalla. Jos Svenska Teaternia pidetään Suomen ruotsinkielisenä kansallisnäyttämönä, tulisi sen rahoitus tulla Kansallisteatterin ja Kansallisoopperan kanssa samalta ns. ”kansallisten” momentilta. Tampereen Työväen Teatterin osalta ministeriö voi harkita korotetun valtionosuusprosentin kohdentamista osaan henkilötyövuosista samoin perustein kuin muihinkin toimijoihin.

Teatterikeskus tuo lausunnossaan myös esille sen, että koronatilanne tulee ottaa huomioon, kun syksyn 2021 haun yhteydessä tarkastellaan vuoden 2020 toteutuneita henkilötyövuosia, jotka varmasti jäävät koronaperuutusten takia aiottua pienemmäksi. Ministeriön tulisi käyttää kokonaisarviota ja potentiaalisten uusien VOS-toimijoiden kohdalla pyöristää henkilötyövuosilukuja ylöspäin.

Teatterikeskus esittää, että osa uudistukseen varatusta lisärahasta tulisi ohjata edelleen Taiteen edistämiskeskuksen kautta vapaan kentän kehittämiseen. Taiteen edistämiskeskukseen tarvitaan lisärahoitusta myös, jotta Tanssin talon rahoitus voidaan jatkossa turvata niin, ettei se syö vapaiden ryhmien rahoitusta.  

Teatterikeskus kommentoi lausunnossaan myös uuden lain ruotsinkielistä nimeä: nimessä tulisi käyttää performativ konst -termin tilalla yleisemmin käytössä olevaa termiä scenkonst.

Teatterikeskus ehdottaa launnossaan, että 2-3 vuotta lain voimaantulon jälkeen tulisi suorittaa ulkopuolinen arviointi järjestelmästä ja siihen liittyvän päätöksenteon toimivuudesta. Tämä lisäisi järjestelmän uskottavuutta ja kentän luottamusta rahoittajia kohtaan.

Lataa Teatterikeskuksen koko lausunto PDF-muodossa tästä >>

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen lausunnot annettava pe 3.4.2020 mennessä Lausuntopalveluun täällä >>

Huom! Lausuntopyynnön viimeiseen kohtaan "Muut huomiot ja kommentit" ei saa kirjoitettua tekstiä, mutta huomiot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mari.karikoski(at)minedu.fi. Teatterikeskuksen muut huomiot on luettavissa yllä olevan linkin PDF-tiedostosta.