Teatterikeskuksen kuntavaalitavoitteet 2021: Esittävän taiteen vapaan kenttä tekee kunnasta rikkaan

Kuvituskuva kuntavaalitavoitteiden otsikko

Esittävän taiteen vapaa kenttä tuottaa uutta luovaa taide- ja kulttuuritarjontaa ja tekee kunnasta vetovoimaisen. Kuntavaaleissa 2021 on aika nostaa esille esittävän taiteen vapaan kentän merkitys kunnissa ympäri Suomen.

Teatterikeskus ry edustaa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen, harkinnanvaraisia toiminta-avustuksia saavan, ns. vapaan kentän yhteisöjä. Näissä ryhmissä tehdään runsaasti sellaista esittävää taidetta, joita suurissa kaupunginteattereissa ei juuri nähdä: nykyteatteria, nykytanssia ja nykysirkusta, uutta nukketeatteria, klovneriaa, naamioteatteria, lastenteatteria, taidetoimintaa ikäihmisille, uutta musiikkiteatteria sekä performanssi- ja esitystaidetta.

Esittävän taiteen ammattilaiset työskentelevät ja esiintyvät kunnissa ja kaupungeissa ympäri Suomen. Monissa kunnissa taide- ja kulttuuriavustukset ovat vähitellen kehittyneet huomioimaan vapaan kentän toimintaolosuhteet, mutta vapaan kentän toimijat saavat edelleen suhteessa huomattavasti pienempiä tukia kuin valtionosuusteatterit ja -orkesterit.

TEATTERIKESKUKSEN TAVOITTEET KUNTAVAALEIHIN 2021:

1) Jokaisessa kunnassa on mahdollisuus kokea ammattilaisten tekemää esittävää taidetta.

Kuntien kannattaa tunnistaa oman alueen esittävän taiteen ammattitoimijat ja tukea näiden toimintaa. Tuki voi olla taloudellista tai muun laista, esimerkiksi jaettuja edullisia tiloja tai markkinointiyhteistyötä. Jos kunnassa ei ole omaa esittävän taiteen ammattitoimintaa, kunta voi tilata kiertäviä esittävän taiteen ammattilaisryhmiä ja laajentaa näin alueen taiteellista tarjontaa.

Vapaan kentän yhteisöt toimivat ketterästi ja kevyillä tuotantorakenteilla, tekevät yhteistyötä toisten ryhmien kanssa, reagoivat ympäröivään yhteiskuntaan ja toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa yleisöjensä kanssa. Näissä ryhmissä tapahtuu runsaasti taiteellista uudistumistyötä. Kunnan tulee huolehtia, että kaikki kuntalaiset riippumatta iästä, kielestä, sukupuolesta tai sosioekonomisesta asemasta, pääsevät kokemaan uutta luovaa esittävää taidetta omassa kotikunnassaan.

2) Kunnat huolehtivat kulttuurihyvinvoinnista.

On tieteellisesti tutkittu fakta, että taide- ja kulttuuri luovat hyvinvointia ja vahvistavat terveyttä. Esittävän taiteen vapaan kentän ryhmissä tehdään paljon sosiaalista hyvinvointia ja tasa-arvoa lisäävää ja kotouttamista edistävää soveltavaa taidetta. Soveltavan taiteen avulla monet erityisryhmät pääsevät osallisiksi taidekokemuksista ja taiteen avulla voidaan saada jopa säästöjä kuntien sosiaali- ja terveysmenoihin. 

Kunnat ja maakunnat ovat avainasemassa kulttuurihyvinvoinnin ja taiteen soveltavan käytön lisäämisessä alueillaan. Jotta kulttuurihyvinvointi saadaan kukoistamaan, tarvitaan kunnissa kulttuurin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisiä toimintatapoja ja rahoitusmalleja sekä pitkäjänteistä yhteistyötä.

3) Riittävä kunnallinen avustus esittävälle taiteelle on suora sijoitus työllisyyteen.

Esittävän taiteen vapaan kentän ammattitoimijat tuottavat kuntiin korkeatasoisen taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin lisäksi taloudellista lisäarvoa. Ne tuovat kuntaan lisätuloa valtionavustuksina, työllistävät korkeasti koulutettuja taiteen-, hallinnon- ja tekniikan ammattilaisia, ostavat alueeltaan materiaaleja ja palveluita sekä houkuttelevat esityksissä kävijöitä kuluttamaan kahvila-, ravintola- ja majoitustoimintaa ympäristössään. Esittävän taiteen yhteisöt ja niiden tarjoama taide vahvistavat alueellista vetovoimaa.

Lisäykset julkisiin tukiin siirtyvät vapaan kentän ammattiyhteisöissä yleensä suoraan uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Tämä vahvistaa kunnan verotuloja ja parantaa ryhmien toimintaedellytyksiä alueellaan. Riittävä julkinen tuki auttaa esittävän taiteen vapaan kentän toimijoita kasvattamaan myös omarahoitusosuuttaan eli esimerkiksi lipputuloja ja näin luomaan kuntaan positiivisen talouden kierteen.

***

Tilastoja:
Vapaan kentän teatteri-, tanssi- ja sirkusryhmät tuottivat vuonna 2019 valtakunnallisesti yli 8100 esityskertaa ja keräsivät yhteensä jopa 950 000 katsojaa. Kunnalliset avustukset valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisille esittävän taiteen toimijoille ovat kuitenkin pieniä: vuonna 2019 kunnallinen avustus oli keskimäärin vain 15 % tuloista toimijaa kohden, kun taas omien tuottojen ja muiden kuin valtion ja kunnan avustusten osuus oli vapaan kentän toimijoilla 40–60 % kaikista tuloista. (Lähde: Esittävän taiteen tilastot 2019, Teatterin tiedotuskeskus TINFO)

 

Lisätietoja: Kaisa Paavolainen, vt. toiminnanjohtaja, p. 040 731 3655, kaisa.paavolainen(at)teatterikeskus.fi