Suomalainen teatterikenttä

TEATTERIN FREELANCEREIDEN JA RAHOITUSLAIN ULKOPUOLISTEN TEATTERIRYHMIEN MÄÄRÄ KASVANUT

Teatterialan taiteilijakunnan lukumäärä on kasvanut. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta, Tampereen yliopiston näyttelijänkoulutuksesta, Aalto-yliopiston lavastuksen ja pukusuunnittelun koulutusohjelmien sekä alan ammattikorkeakouluista on valmistunut suuri määrä nuorta, korkeasti koulutettua tekijäsukupolvea. Näyttämötaide on 2000-luvulla edelleen ns. avoin professio. Taiteilijoiden määrää ei ole haluttu rajoittaa.

Työikäisiä teatteritaiteilijoita (näyttelijöitä, ohjaajia, dramaturgeja, lavastajia ja pukusuunnittelijoita, valo-, ääni- ja videosuunnittelijoita) on runsas 2100 (nämä luvut perustuvat alan ammattiliittojen jäsenrekisteritietoihin). Alalla työskentelee yhteensä noin 3000 taiteilijaa.

Freelancereita näyttelijöistä on 65 %, muilla taiteenaloilla 80 %. Työikäisiä teatterialan freelancereita on 1500 (Suomen Näyttelijäliiton ja TeMen jäsenet). Näiden lisäksi alalla toimii noin 100-200 tekijää, jotka eivät kuuluu edunvalvonnan piiriin. Vertailun vuoksi sirkustaiteilijoita on noin 190, tanssitaiteilijoita noin 800, mediataiteilijoita noin 350. Alalla toimii alityöllistyneiden, alipalkattujen ja piilotyöttömien kasvava joukko. Tässä joukossa ei ole mukana kaikkia teatterialan soveltavan taiteen tekijöitä sekä opetus- ja koulutusalalla toimivia.

Nämä lukumäärät ja tilastot osoittavat, että vastoin yleistä olettamusta teatterin kentällä ei enää ole sellaista vankkaa rakennetta, joka takaa toimeentulon taiteellisina työpaikkoina. Alan taiteilijoille tarjoamat vierailutehtävät ovat vähentyneet erityisesti muutaman viime vuoden aikana: vähennys vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli ammatti-alasta riippuen 10-20 %. Näyttelijöille suunnattiin kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan vuoden 2015 tilannetta. Tämän kyselyn pohjalta tilanne näyttää huonontuneen edelleen.

Rahoituslain ulkopuolinen teatterikenttä on heikosti resursoitu. Kentällä toimii arviolta 120 ammattiteatteria, ammattiteatteriryhmää, kollektiivia, tuotantoalustaa ja taiteilijaosuuskuntaa. Toiminta-avustuksia näistä saa ainoastaan 43 teatteriryhmää. Tilastoinnin piirissä katsojatilastoissa oli mukana 64 ryhmää. Teatterin osalta ei ole tilastoituna yksittäisten työryhmien ja tekijöiden esitystuotantoa, eikä yksittäisiä taiteilijoiden tekemiä keikkoja tai yritysmyyntiä.

Teattereiden yhä kiristyvä taloudellinen tilanne näkyy monella tavalla. Vertailtaessa 35 valtion harkinnanvaraista tukea saavan teatterin tilinpäätöksiä vuodelta 2014 käy ilmi, että yli puolella teattereista tilinpäätös oli alijäämäinen. Tulos ei ole aiheutunut huonosta taloudenhoidosta, vaan esimerkiksi asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden heikosta ostokyvystä ja likviditeettiongelmista tai tiloihin kohdistuneista muutoksista. Ylijäämäisen tuloksen saavuttaneista teattereista suurin osa oli ollut vuoden aikana tiukalla säästöohjelmalla, jolla oli pyritty paikkaamaan edellisen vuoden alijäämää. Kahdeksalla toimijalla oma pääoma oli alijäämäinen. Heistä seitsemällä vuoden 2014 tilinpäätös oli alijäämäinen.

Teatteritilastot 2014 osoittavat, että rahoituslain ulkopuolisen teatterikentän muiden avustusten osuus on vähentynyt 400 000 eurolla. Harkinnanvaraista tukea saavat teatterit ovat saaneet toimintavuoden aikana 0-4 säätiöiden myöntämää avustusta tai julkista erityisavustusta toiminnalleen.

Teatterit elävät ilman taloudellisia puskureita, joilla paikata satunnaisia talouden heilahteluita. Suurimmalla osalla toimijoista ei esimerkiksi ole riittävää puskuria selviytyä seuraavan vuoden alkukuukausista, mikäli valtion harkinnanvaraista toiminta-avustusta ei myönnetä ja makseta ensimmäisen kahden kuukauden aikana.

Teatteri- ja orkesterilain ulkopuoliset toimijat ovat kansainvälisesti liikkuvin ja arvostetuin kärki, jotka saavat säännöllisesti ulkomaisia esityskutsuja ja tekevät kansainvälisiä yhteistuotantoja. Lyhytjänteisen rahoituksen vuoksi kenttä ei käytännössä pysty palkkaamaan vakinaisiin työsuhteisiin taiteilijoita lainkaan. Suuri osa taiteellisesta työstä rahoituslain ulkopuolisella kentällä tehdään apurahoilla ja palkattomana vapaaehtoistyönä.

Tarkasteltaessa 35 harkinnanvaraista toiminta-avustusta saavaa teatteria ja teatteriryhmää voidaan nähdä, että lähes kaikilla on esitystoiminnan lisäksi projektitoimintaa ja palveluita, jotka kohdistuvat nuoriin, erityisryhmiin, työyhteisöihin, opettajiin, jne. Teatterit tekevät yleisötyötä monella eri tavalla sekä pyrkivät toimimaan yhteistyössä oman alueensa muiden toimijoiden ja yritysten kanssa.

Tämä teatteri- ja orkesterilain ulkopuolinen kenttä tuotti näytäntökautena 2013 – 2014 325 esitystuotantoa, joihin myytiin lippuja 410 367. Rahoituslain ulkopuolisten teattereiden katsojat muodostivat 11 % puheteattereiden kokonaiskatsojamääristä.

Teatterin freelancereiden tilanne on kaikkien näiden lukujen ja tietojen valossa hälyttävä. Entistä tärkeämpää on, että kaikilla osapuolilla on kentän tilanteesta luotettavaa tietoa.

Kirjoittajat
Hanna Helavuori, Teatterin tiedotuskeskus ry
Maaria Kuukorento, Teatterikeskus ry
Elina Kuusikko, Suomen Näyttelijäliitto ry