Teatterit

Ryhmämuotoiset teatterit tänään

Nykyään ryhmämuotoiset ammattiteatterit ja -ryhmät tunnetaan sekä kotikaupunkiensa kulttuurielämässä että kiertueilla, jotka kattavat koko Suomen. Teatterikeskuksen toiminnan tavoitteena on vahvistaa ammattiteattereiden ja -tanssiteattereiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa: Ryhmämuotoisten ammattiteattereiden ja -ryhmien toiminta luo paikallisesti arvokasta ja ihmisen kokoista kulttuuritoimintaa sekä vie sitä myös paikkoihin, joissa tarjontaa ei ole.

Ryhmämuotoisista ammattiteattereista ja -ryhmistä on käytetty niiden historian aikana monia nimityksiä niiden saaman valtion tuen mukaan. Niitä ammattiteattereita ja -ryhmiä, jotka eivät kuulu valtion teatteri- ja orkesterilain piiriin eli saavat joko valtion harkinnanvaraista toiminta-avustusta tai tuottavat esityksiä produktiokohtaisilla avustuksilla, on kutsuttu lainsuojattomiksi tai ns. vapaaksi teatterikentäksi. Nykyään puhutaan kuitenkin teatteri- ja orkesterilain ulkopuolella toimivista ammattiteattereista ja -ryhmistä.

Taiteellinen työ on saanut jossain tapauksissa myös taloudellisesti kestävän pohjan, vaikka ryhmien rakenteesta johtuen työmäärä henkilöstöä kohtaan on valtava. Vanhimpien jäsenryhmien taloudellinen tilanne on suhteellisen vakaa, mutta 90-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden uusien ammattiteattereiden saama harkinnanvarainen tuki on täysin riittämätön. Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolella toimivissa ammattiteattereissa palkattoman työn osuus on jopa 60 %.

Teatterikeskus pyrkii edistämään erilaisin rakentein toimivien teattereiden välistä yhteistyötä, joka mahdollistaa tila- ja resurssi-ongelmien helpottumisen sekä tukee teatteri- ja tanssitaiteen kehittymistä valtakunnallisesti. Teatterikeskuksen tarkoituksena on ryhmämuotoisen ammattiteatterikentän näkyvyyden, markkinoinnin ja tiedotuksen edistäminen sekä tasa-arvoistaminen, taiteenalan palveluiden saavutettavuuden, kulttuurisen tasa-arvon sekä esitystaiteen harrastuksen lisääminen, kierrätyksen ja ekologisen ajattelun vahvistaminen sekä ammattiteattereiden työskentelymahdollisuuksien edistäminen. Teatterikeskus julkaisee myös ryhmämuotoisten ammattiteattereiden ohjelmistolehteä Teatterijoukko, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Vuonna 2015 Teatterikeskuksen jäsenteattereita on 36 kappaletta, joista seitsemän kuuluu teatteri- ja orkesterilain piiriin ja 29 ryhmää edustaa lainsuojatonta teatterikenttää. Lainsuojattomista teattereista 27 saa rahoituksensa lain ulkopuolisille teattereille suunnatusta valtion harkinnanvaraisesta tuesta.

Teatterikeskuksella on myös yksi osajäsen. Osajäsenet ovat mukana järjestön toiminnassa kehittämässä toimintaansa ammattimaiseksi ja toiminnallisesti yksilölliseksi. Osajäsenien tulot kertyvät sekä apurahoista että erilaisille yrityksille ja yhteisöille tarjottavista palveluista.

 


 

Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolella toimivien ammattiteattereiden rahoitus

Vuonna 2015 teatteri- ja orkesterilain ulkopuolella toimivien ammattiteattereiden ja -ryhmien harkinnanvarainen toiminta-avustus oli yhteensä 2 914 000 euroa. Harkinnanvaraista toiminta-avustusta sai 43 ammattiteatteria ja -ryhmää.

Vuonna 2015 teatteri- ja orkesterilain ulkopuolella toimivien ammattiteatterikentän valtionavustuksen osuus kaikista ooppera-, teatteri-, orkesteri-, tanssi-, ja sirkusmäärärahoista oli 2,5 %.

Teatteri- ja orkesterilain ulkopuolella toimivien ammattipuheteattereiden valtionavustuksen osuus teatteri- ja tanssimäärärahoista (ei järjestöt, ei ooppera mukaan lukien) vuonna 2015 oli 3,8 %.

Niiden kokonaiskatsojamäärä oli 16,3 % kaikista puheteattereiden katsojamääristä vuonna 2014.