Selvitys häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta elokuva- ja teatterialalla on valmistunut

Laajassa selvityksessä tunnistetaan alan ominaispiirteet ja annetaan hyviä toimenpide-ehdotuksia. Seuraavaksi tulisi kuitenkin kiinnittää tarkemmin huomiota laajan freelancer-kentän tilanteeseen.

Ministeri Sampo Terhon toimeksiantama selvitys elokuva- ja teatterialan häirinnästä, epäasiallisesta käytöksestä on valmistunut. Oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetojan tekemä selvitys on laaja ja asiaan paneutunut, vaikka selvitys toteutettiin hyvin lyhyessä ajassa.

Selvitys tunnistaa ja avaa hyvin elokuva- ja teatterialan ominaispiirteitä. Siinä tunnistetaan myös että epäasiallisesta kohtelusta puhuttaessa kyseessä on laaja alojen rakenteisiin ja toimintakulttuuriin pohjautuva kokonaisuus, jossa muutoksen aikaansaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja seurantaa.

Paanetojan esittämät toimenpide-ehdotukset teatterikentän osalta ovat myös kannatettavia; erityisesti koulutuksen lisääminen kaikille, sekä työnantajille, työntekijäryhmille kuin opiskelijoille sekä vastuiden, velvollisuuksien ja oikeuksien selkeyttäminen. Kuten toimenpide-ehdotuksissa mainitaan, nyt tarvitaan laaja-alaista ja ratkaisukeskeistä lähestymistapaa sekä yhteistyötä ja luottamusta.

Kannatettava on myös Paanetojan ehdotus siitä että valtionavustusta myönnettäessä olisi varmistettava työlainsäädännön velvoitteiden noudattaminen ja asiallinen työympäristö. VOS-lain ulkopuolisten toimijoiden näkökulmasta on kuitenkin nostettava esille kentän huomattava aliresurssointi: ennen uusien avustuskriteerien asettamista tulisi huolellisesti selvittää pystyvätkö vapaan kentän ryhmät nykyisillä harkinannvaraisilla avustuksilla edes täyttämään työlainsäädännön velvollisuuksia (esim. työterveyshuollon tarjoaminen).

Rahoituksen korjaaminen ja pitkäjänteisyyden lisääminen auttaisi vapaalla kentällä myös rakenteiden selkeyttämiseen, työryhmien sisäisen tasa-arvon lisääntymiseen ja myös siihen että ryhmissä toimivilla olisi aikaa ja resursseja perehtyä esimerkiksi lainsäädännöllisiin velvollisuuksiin, siitä palkkaa saaden. Riittävät palkat, selkeämmät työnantajavastuut ja tasa-arvoisemmat työsuhteet varmasti edistäisivät häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemistä esittävien taiteiden suurelta vapaalta kentältä.

Lisäksi on huomattava että suurin osa työsuhteista esittävien taiteiden kentällä on freelancertyötä, jossa työntekijällä ei ole pysyvää työterveyshuoltoa. Selvityksessä esitetään että väliaikaisten työntekijöiden kohdalla työterveyshuollon piiriin kuulumista jatkettaisiin jonkin aikaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämä ei ole kuitenkaan riittävä turva freelancereiden terveyden seurannan ja hoidon osalta - etenkään niissä tapauksissa, joissa puhutaan jo seksuaalisesta ahdistelusta tai muusta rikoksesta. Esim. raiskauksista toipuminen vie vuosia, jopa koko eliniän, ja monet taiteilijat ovat seksuaalista häirintää koskevissa keskusteluissa tuoneet julki myös näitä tapauksia liian paljon.

Työskentelykulttuurin muuttaminen on tärkeää nimenomaan freelancereiden työllisyyden turvaamiseksi ja heidän asemansa parantamiseksi. Nyt julkaistu selvitys tarkastelee ilmiöitä perinteisen palkkatyön näkökulmasta ja olisi erittäin tärkeää tehdä laaja selvitys myös freelancereiden ja itsensä työllistäjien asemasta ja kohtelusta työyhteisöissä.

Teatterikeskus on täysin sitoutunut edistämään häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä ja poistamista teatterialalta yhdessä muiden alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Pyrimme huolehtimaan että koulutus, hyvät käytännöt ja muut hyviksi todetut mallit leviävät laajasti myös meidän jäsenistömme keskuudessa ja esittävän taiteen vapaalla kentällä.

17.9.2018, Kaisa Paavolainen, vt. toiminnanjohtaja, Teatterikeskus

Tutustu selvitykseen Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.