Teatterikeskuksen strategia 2021-2022

Missio

Teatterikeskuksen tehtävänä on edustaa sen jäseniä ja edistää jäsenten taiteen tekemisen mahdollisuuksia ja toimintaolosuhteita Suomessa. Tämä tarkoittaa esittävän taiteen vapaan kentän julkisen rahoituksen puolesta puhumista, jäsenten toiminnan tukemista ja jäsenten tahdon esille tuomista osana yleistä taide- ja kulttuuripolitiikkaa.

Visio

Taide on olennainen osa yhteiskuntaa. Taiteella on itseisarvo, mutta sen muut arvot talouden, hyvinvoinnin, oppimisen ja sosiaalisen kehittymisen tukena ymmärretään laajasti. Esittävän taiteen monet genret ovat yleisöille tuttuja ja esityksissä käyminen on suosittu tapa viettää vapaa-aikaa. Esittävän taiteen kokeminen on mahdollista kaikille kieleen, ikään, kulttuuriin, sukupuoleen, asuinpaikkaan tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta.

Esittävän taiteen toimintaolosuhteet on turvattu riittävällä julkisella rahoituksella. Julkinen rahoitus takaa taiteen moniäänisyyden ja saavutettavuuden sekä mahdollistaa uuden luomisen ja taiteen ytimessä olevan leikillisyyden ja kokeilut. Julkisen tuen ohella vapaan kentän yhteisöjen taloudellisen vakauden tuottaa riittävä omarahoitusosuus. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän ja valtionosuuslain ulkopuolisen harkinnanvaraisen rahoitusjärjestelmän välinen kuilu on pienentynyt. Kunnat ymmärtävät esittävän taiteen vapaan kentän arvon osana kuntien kulttuuritoimintaa.

Soveltavan taiteen merkitys on laajasti tunnustettua ja toiminta nähdään olennaisena osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Soveltavan taiteen rahoitus on pitkäjänteistä ja poikkisektoraalista.

Ammattiin koulutetut taiteilijat työllistyvät ja saavat työstään asianmukaisen korvauksen. Vapaan kentän yhteisöt ovat luovia ja moniäänisiä, ja samalla turvallisia ja hyvinvoivia työpaikkoja.

Esittävän taiteen kenttä on elävä, tasa-arvoinen ja alati uudistuva.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen esittävän taiteen vapaa kenttä on kasvanut ja monipuolistunut koko 2010-luvun ajan. Vuonna 2020 aktiivisesti toimivia esittävän taiteen vapaan kentän ammattiyhteisöjä arvioidaan olevan yhteensä noin 150. Esittävällä taiteella tarkoitetaan tässä laajasti teatterin, tanssin, sirkuksen, esitystaiteen, nukketeatterin, uuden musiikkiteatterin ja soveltavan esittävän taiteen tekijöitä ja yhteisöjä.  

Valtion myöntämä julkinen rahoitus on laahannut jäljessä kentän kehityksestä ja vapaan kentän ammattiyhteisöt ovat kokeneet resurssien niukkuutta ja taloudellisia haasteita. Valtionosuusjärjestelmä ja sen ulkopuolinen harkinnanvarainen rahoitusjärjestelmä ovat olleet taloudellisesti epätasa-arvoisia. Vuosina 2019–2020 Taiteen edistämiskeskuksen myöntämät harkinnanvaraiset toiminta-avustukset esittävän taiteen vapaalle kentälle kuitenkin kasvoivat ja uusia ammattiyhteisöjä pääsi toiminta-avustusten piiriin.

Lisärahoitus ja uudet monivuotiset toiminta-avustuspäätökset ovat olleet seurausta 2010-luvun lopulla valmistellusta esittävän taiteen valtionrahoitusuudistuksesta. Sen viimeisenä vaiheena on tarkoitus saada uudistettua laki, jossa säädetään esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmästä. VOS-järjestelmän uudistus ja siihen varattu lisärahoitus luo pitkään toimineille vakiintuneille vapaan kentän yhteisöille mahdollisuuden hakea järjestelmän piiriin vuoden 2022 alusta.

Koko taide- ja kulttuurikentän julkisen rahoituksen uhkana on Veikkauksen monopoliaseman heikentyminen ja rahapelituottojen ennustettu lasku. Veikkauksen tuotoilla on rahoitettu taide- ja kulttuuritoimijoita vuosittain noin 250 miljoonalla eurolla. Vuodelle 2021 Veikkauksen tuottojen arvioidaan laskevan saman verran. Koko kentän kannalta on erittäin tärkeää, että taiteen ja kulttuurin rahoitusta ei tämän vuoksi kuitenkaan leikata.

Yhteiskuntaan ja sitä myötä myös esittävän taiteen vapaan kentän toimintaan vaikuttaa suurempia kansallisia trendejä 2020-luvulla. Suomalaisten ikärakenteen muutos vanhentaa väestöä ja asettaa haasteita huoltosuhteelle ja esimerkiksi kuntataloudelle. Muun kuin suomenkielisen väestön kasvu rikastuttaa kulttuuriamme ja tuo uusia potentiaalisia yleisöjä, mutta vaatii tekijöiltä myös monimuotoisuuden ja saavutettavuuden huomioimista. Yhä voimakkaammin kehittyvä digitalisaatio tuo uusia kokemisen ja tekemisen mahdollisuuksia esittäviin taiteisiin, mutta saattaa asettaa haasteita uusien ansaintalogiikkojen luomiselle.

Lisäksi esimerkiksi ilmastonkatastrofin ja koronapandemian tuomat globaalit haasteet pakottavat myös esittävän taiteen kentän toimijoita arvioimaan toimintansa vaikutuksia pitkäjänteisesti ympäristön, kestävän talouden ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmista. Monille toimijoille kansainvälinen ja kotimainen liikkuvuus ovat olleet yksi tärkeistä toiminnan muodoista, mihin edellä mainitut haasteet tulevat vaikuttamaan voimakkaasti.

Teatterikeskuksen strategiset tavoitteet 2021–2022

• Esittävän taiteen vapaan kentän arvostuksen lisääntyminen ja vapaan kentän yhteisöjen äänen vahvistuminen osana taide- ja kulttuuripoliittista keskustelua.

• Esittävän taiteen vapaan kentän yhteisöjen toimintaedellytysten parantuminen ja rahoituksen kehittyminen kolmella taholla: valtio, kunnat ja jäsenten omarahoitus.

• Teatterikeskuksen aseman vahvistuminen laajasti tunnistettuna koko esittävän taiteen vapaan kentän edustajana sekä Teatterikeskuksen toiminnan ja jäsenpalveluiden kehittyminen jäsenten organisaatioiden tueksi.

Strategia on hyväksytty jäsenkokouksessa 15.10.2020.