Esittäviin taiteisiin sijoitetut eurot luovat positiivisen talouden kierteen

Teatterikeskus ry:n hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023

Taiteeseen ja kulttuurin sijoitetut rahat tulevat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisina sekä taloudellisena hyötynä että esimerkiksi taiteen tuottaman hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Suomalainen esittävien taiteiden kenttä on huomattavan työvoimavaltainen ja suuri osuus julkisista avustuksista palautuu valtiolle verotuloina. Riittävällä julkisella tuella varmistetaan koko Suomen kattavan esittävien taiteiden alan toimintakyky, ammattimaisuus ja laadukas taiteellinen sisältö. Riittävä julkinen tuki turvaa esittävien taiteiden ryhmille sellaiset tuotannolliset resurssit, joiden avulla ne pystyvät kasvattamaan omarahoitusosuuttaan, mikä luo lopulta itseään ruokkivan positiivisen talouden kierteen.

Teatterikeskus ry edustaa 37 suomalaista esittävien taiteiden ammattilaisryhmää, joista 6 on valtionosuusteattereita ja 31 harkinnanvaraista tukea saavia, ns. vapaan kentän ryhmiä. Teatterikeskuksen jäsenet edustavat monipuolisesti esittävien taiteiden eri genrejä: puheteatteria, musiikkiteatteria, lastenteatteria, naamioteatteria, klovneriaa, sirkusta, tanssia sekä esitys- ja performanssitaidetta.

• Taiteen ja kulttuurin määrärahat 1 % valtion budjetista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta tuleva taiteen ja kulttuurin määräraha tulee nostaa yhteen prosenttiin (1 %) valtion kokonaisbudjetista. Rahoitus ei ole merkittävästi kasvanut viime vuosina vaikka taiteen ja kulttuurin merkitys, yhteiskunnalliset vaikutukset, hyvinvointivaikutukset ja taloudelliset vaikutukset ovat kiistattomat. Lisäksi yhä suurempi osuus taiteen ja kulttuurin määrärahoista tulisi rahoittaa budjettirahoituksella ja suhteessa vähentää Veikkaus Oy:n tuotoista muodostuvaa rahoituksen osuutta. Taiteen ja kulttuurin määrärahat ovat nyt noin 0,8 % valtion budjetista ja noin 110 miljoonan euron lisäyksellä tuki saataisiin nostettua yhteen prosenttiin.
Lisäksi yhdistysmuotoisten toimijoiden asemaa on vahvistettava kehittämis- ja työllisyystukien muodossa. Osa valtion yritystuista tulisi suunnata selkeästi myös yhdistysmuotoisille toimijoille, jotka ovat yhteiskunnassamme merkittävä työllistävä toimintasektori ja tekevät monimuotoisesti suomalaista innovaatiota näkyväksi.

• Esittävien taiteiden harkinnanvaraisiin tukiin 20 milj. euron korotus

Esittävien taiteiden (teatteri, sirkus, tanssi, musiikki) vapaan kentän rahoitus on ollut toiminnan laajuuteen ja vaikuttavuuteen nähden täysin riittämätöntä. Vapaan kentän rahoitus, eli Taiteen edistämiskeskuksen myöntämät harkinnanvaraiset tuet, on korjattava kestävälle tasolle lisäämällä määrärahoihin pysyvä, indeksiin sidottu 20 miljoonan euron korotus. Lisärahoituksella pystytään turvaamaan nykyisten toimijoiden toimintaedellytykset, parantamaan avustusten pitkäjänteisyyttä sekä poistamaan palkattoman työn tekeminen (7,5 milj.), nostamaan uusia toimijoita toiminta-avustuksen piiriin (7,5 milj.) sekä varaamaan rahoitusta erilaisiin vapaan kentän kehittämishankkeisiin ja vahvistamaan välittäjäportaan toimijoiden, esimerkiksi tuotantoalustojen toimintaa (5 milj.).

• Esittävien taiteiden VOS-järjestelmän leikkaukset lopetettava ja VOS-järjestelmä uudistettava harkiten

Esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmä ja tuen saajat ovat kärsineet viime vuodet säästöistä ja indeksijäädytyksistä, mitkä ovat vaikuttaneet haitallisesti erityisesti pienten ja keskisuurten VOS-toimijoiden toimintaedellytyksiin. VOS-järjestelmän rahoitus on korjattava vastaamaan toteutunutta kustannuskehitystä.
Seuraavan hallituskauden aikana on myös vietävä loppuun VOS-järjestelmän kokonaisuudistus esittävien taiteiden osalta. Uudistus on kuitenkin tehtävä harkiten ja siinä on huomioitava pienten ja keskisuurten, erikoistuneiden VOS-toimijoiden toimintaolosuhteet. Uudistuksesta tulee tehdä vaikuttavuuden arviointi ja pilotoida se ennen varsinaista käyttöönottoa. VOS-järjestelmän uudistamistyöhön on varattava 20 miljoonan euron lisämääräraha.

• Taiteen edistämiskeskuksen rahoitusta, asemaa ja toimintaa tarkasteltava uudelleen

Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) rahoitusta, asemaa ja toimintaa tulee arvioida uudelleen. Koko vertaisarviointijärjestelmän toimintamallia tarkastella kriittisesti, Taikea koskeva laki tulee uudistaa ja sille tulee suunnata riittävät resurssit toimintansa kehittämiseen. Tavoitteena on läpinäkyvyyden lisääminen, vertaisarviointijärjestelmän kehittäminen ja avustusten hakijoiden oikeusturvan varmistaminen.

Lataa Teatterikeskus hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 -pdf tästä.

Lisätiedot:
Teatterikeskus ry
Kaisa Paavolainen, vt. toiminnanjohtaja
info@teatterikeskus.fi
040-7313655
www.teatterikeskus.fi