Vapaa kenttä kulttuurin sijaiskärsijä?

Taiteen edistämiskeskus (Taike) vahvisti tuoreessa tiedotteessaan pelkomme:  hallituksen kulttuurileikkaukset iskevät ankarimmin juuri esittävän taiteen vapaaseen kenttään. Juuri sinne, minkä on aiemmin kerrottu olevan erityisessä suojeluksessa.

Esittävän taiteen vapaalta kentältä ollaan leikkaamassa 33,1 % (3,1 milj. €). Tästä leikkauksesta suurin osa tulee VOS-rahoituksen kanssa samalta momentilta, ja on siksi jäänyt julkisessa keskustelussa varjoon. Vaikka leikkaukset jaettaisiin tasaisesti eri taiteenalojen välillä, tämä tarkoittaisi silti edelleen kohtuutonta 19 % (1,8 milj. €) leikkausta esittävän taiteen vapaalta kentältä.

Uutisoinnissa vapaan kentän leikkauksista on huomioitu vain osa. Suurin osta tästä leikkauksesta nimittäin tulee  VOS-rahoituksen kanssa samalta talousarvion momentilta momentilta.

Vapaa kenttä on suomalaisen taiteen kivijalka ja innovaatioiden lähde. Se on nuorten taiteilijoiden kasvualusta, jossa syntyvät uudet teokset ja toimintamallit, joista tulevaisuuden kulttuurielämä rakentuu. Vapaan kentän merkitys ulottuu koko Suomeen —myös paikkakunnille, joiden pieniä yleisöjä suuret toimijat eivät palvele. Sen rooli esittävän taiteen viennistä on myös korvaamaton, vaikka sen osuus valtion rahoituksesta esittävälle taiteelle on vain 6 %.

Kulttuuribudjetin suhteettomimmat leikkaukset kohdistuvat juuri vapaan kentän kriittiseen sektoriin, vaikka säästöt ovat leikkausten vaikutuksiin nähden marginaaliset. Vapaalla kentällä ei yksinkertaisesti ole mistä leikata: toiminta on jo valmiiksi äärimmäisen tehokasta, ja pienimmätkin leikkaukset iskevät suoraan taiteilijoiden työehtoihin, esitystarjontaan ja rahoituksen jatkuvuuteen. On huomionarvoista, että esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusta on leikattu systemaattisesti jo vuodesta 2023 lähtien.

Leikkausten vaikutukset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen ja heikentävät kotimaisen esittävän taiteen mahdollisuuksia myös laitoksissa. Vapaan kentän kyky uudistua ja pitää kulttuuri elinvoimaisena on kriittinen koko taidekentän tulevaisuudelle, jota kulttuuripoliittisessa selonteossakin maalataan. 

On selvää, että vapaan kentän leikkaukset eivät tuo merkittäviä säästöjä valtiontalouteen, mutta ne voivat kasvattaa sosiaaliturvan ja työttömyyden kustannuksia. Nämä kohtuuttomat leikkaukset on peruttava. Taiteen tulevaisuus Suomessa riippuu siitä, miten onnistumme suojelemaan sen monimuotoisuutta ja tukemaan uusia innovaatioita.

Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry edustaa rahoituslain ulkopuolista kenttää, jossa toimii noin 100 ammattilaisyhteisöä ja 3 500 taiteen ammattilaista. Yhteisöt tavoittavat vuosittain noin 900 000 katsojaa, ja ne toimivat monipuolisesti eri taiteenlajien, kuten esitystaiteen, musiikkiteatterin, nukketeatterin, oopperan, puheteatterin, sirkuksen, tanssin ja soveltavan taiteen parissa. Pienet yhteisöt toimivat Hangosta Kittilään ja palvelevat eri yleisöjä ympäri Suomen.

 Lisätiedot:

Mikael Kinanen

Toiminnanjohtaja

Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry