Nauruapua senioreille Kotisirkuksessa

Sirkus Magenta ry Sirkus Magenta on Suomen johtavia sosiaalisen sirkuksen toimijoita. 2011 perustetun yhdistyksen pohja on Sosiaalinen - ja Vaikuttava sirkus -tutkimushankkeissa (2009–14). Edistämme sirkuksen avulla fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Vuosittain tavoitamme toiminnassamme noin 8000 henkeä. Olemme saaneet hyvinvointia edistävästä työstä seuraavat tunnustukset: Nuorisotyön menetelmät 2019, Urlus-säätiön palkinto 2019, Sirkuksen lumo 2017, Tanssin ja sirkuksen maineteko 2017, Members of the Global Family 2016 ja Uusimaa-palkinto 2012.

Kuva: Tero Ahonen

Sirkus Magenta on työskennellyt toimintakyvyltään hyvin monimuotoisten ikääntyneiden kanssa kahdessa hankkeessa vuodesta 2015 lähtien. Ryhmissä on ollut mukana mm. muistisairaita ja liikuntarajoitteisia. 2015 pilotoimme ikääntyneille suunnatun Ihan hyvä elämä -esitys- ja -työpajakokonaisuuden yhteistyössä Cirko - uuden sirkuksen keskuksen ja Kinaporin palvelukeskuksen kanssa. 2016–2019 toteutimme valtakunnallisessa Kohtaamisia-hankkeessa yhteistä sirkustoimintaa ikääntyneille ja turvapaikanhakijoille palvelutaloissa ja vastaanottokeskuksissa Suomen kulttuurirahaston tuella. Hankkeessa koulutimme palvelutalojen ja vastaanottokeskusten henkilökuntaa sosiaalisen sirkuksen menetelmästä.

Helsingin kaupungin ja Taiken / Teatterikeskuksen rahoittama Kotisirkus-hanke aloitettiin vuonna 2021 yhteistyössä Laajasalon ja Roihuvuoren palvelukeskusten sekä geriatrisen televisiokanavan KotiTV:n kanssa. Kotisirkus tukee Kansallisen ikäohjelman tavoitteiden mukaisesti ikääntyvien toimintakykyä, lisää asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä ja hyödyntää olemassa olevaa ikäteknologiaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat itsenäisesti asuvat yli 65-vuotiaat Itä-Helsingissä ja ympäri Suomen.

“Oli aika hauskaa kokea se, että vielä tässäkin iässä pystyy heittämään palloja tai tekemään jotain semmosta mitä ei joka päivä tee! Että pystyy kehittymään. Ja sehän on hirveen hauskaa!”, sanoo Seija Laurinmaa.

82-vuotias Laurinmaa on osallistunut yhdessä ystävänsä Jatta Huttusen, 72, kanssa Sirkus Magentan Kotisirkus-hankkeen sirkustunneille asukastalo Mellarissa Mellunmäessä. Sekä Laurinmaa että Huttunen nauttivat itsensä haastamisesta uuden lajin parissa.

“Kaikki uusi on minusta kivaa ja kokeilemisen arvoista. Koko ajan joutuu haastamaan itsensä tekemään semmosta, mitä ei normaalisti tee ja sitten kun onnistuukin, niin sehän oli kuin kultamitali! Ja jos epäonnistun niin mitäs tuosta, yritän uudestaan!”, Laurinmaa sanoo.

“Pystynkö mä tohon ja sitten se riemu ku epäonnistuu!”, Huttunen nauraa.

Äkkiseltään sirkus ei kuulosta vanhenevalle keholle ja mielelle sopivalta lajilta. Mieleen saattaa tulla lapsellinen hassuttelu tai toisaalta virtuoottinen kehonhallinta voltteineen ja käsilläseisontoineen. Sirkusta on kuitenkin helppo soveltaa monenlaisille kehoille sopiviksi ja runsaasta lajikirjosta voi valita itselleen mieleistä tekemistä. Sirkus osallistaa monenlaisia kohderyhmiä – sekä murtaa ennakkoluuloja niiden välillä. Sirkuslajeja harjoitellessa voi epäonnistua turvallisesti ja toisaalta saada onnistumisen iloa. Minäpystyvyyden tunne vahvistuu myönteisten kokemusten ja taitojen kehittymisen myötä. Sirkus liikuttaa kuin huomaamatta, ja kehonhallinta ja toimintakyky paranevat. Kulttuurihyvinvointia tukevalla toiminnalla on myös tutkitusti vaikutusta niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

ArtWellin toteuttamassa tutkimuksessa asiantuntijat tarkastelivat kulttuurihyvinvointitoimintaa yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta. Yhteistä näiden alueiden eri toimijoille oli kokonaisvaltainen käsitys siitä, että taide- ja kulttuuritoiminnan sisältöjen ohella etiikka, estetiikka, luonto, ihmissuhteet ja pitkäjänteinen toiminta ovat kulttuurihyvinvointitoiminnan keskeisiä vaikuttavuuden osatekijöitä.

Aiheesta lisää ArtWell: Sosiaalinen hyvinvointi kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin keskiöön

(blogs.uef.fi/puheenvuoroja/category/taru-koivisto/artwell 2022)

Sinikka Särkkä, 79, osallistui sirkukseen Roihuvuoren seniorikeskuksessa. Aluksi hän suhtautui sirkukseen hieman epäillen: “Ensimmäisen kerran, kun näin ne, siellä heilutettiin hula-vannetta ja ajattelin, että eihän tuo ole minua varten, koska olen aina inhonnut sitä ja ollut hirveän huono siinä. Katselin, kun ne heilutteli vanteita ja muita enkä saanut oikein mielikuvaa enkä kiinnostunut.”

Särkän terveys reistaili ja lopulta hän ajatteli, että ehkä sirkuksesta voisi kuitenkin saada jonkinlaista “nauruapua” ja elämyksiä. Lopulta sirkus vei mennessään siinä määrin, että Särkkä kokee siitä olleen merkittävää apua paitsi hänen henkiselle hyvinvoinnilleen korona-ajan eristyksen jälkeen, myös konkreettista apua esimerkiksi sormien nivelvaivoihin. Erityisesti Särkkä kiittää sirkusohjaajia heidän kärsivällisestä ja lempeästä läsnäolostaan. “En ole pitkään aikaan viihtyny missään niin hyvin ku siellä! Ne ohjaajat teki sen! Aivan ihania ihmisiä! Mitä tahansa siellä tehtiinkin, minä se koko ajan möhlin ja ajattelin, että voi hirveetä! Mutta se suhtautuminen! Että mistä nuo on rakennettu, että ne kestää. Ja musta tuntuu, että heilläkin oli hauskaa!”, Särkkä kertoo.

Kotisirkus-hankkeen tavoitteena on mielekkään yhteisöllisen tekemisen ja uusien kokemusten kautta vahvistaa ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, tukea osallisuutta sekä lisätä vuorovaikutusta. Tyypillinen ikäihmisten sirkustunti alkaa nimikierroksella ja päivän kuulumisilla, jonka jälkeen lämmitellään yhdessä vaikkapa huivin tai muun jongleerausvälineen kanssa liikkuen. Lämmittelystä siirrytään päivän lajiin, joka voi olla esimerkiksi koordinaatiota ja sorminäppäryyttä kehittävää pallojongleerausta, erilaisia tasapainoa kehittäviä harjoituksia oman kehon kanssa tai vaikkapa hulavanteen pyörittämistä.

Myös Roihuvuoren palvelukeskuksen kulttuuriohjaaja Emma Paju-Torvalds on vakuuttunut sirkuksen voimasta ikäihmisten parissa. Roihuvuoren palvelukeskuksessa sirkusta on järjestetty niin Sinikka Särkän kaltaisille kotona asuville, suhteellisen hyväkuntoisille ikäihmisille, kuin myös palvelukeskuksen kuntoutus- ja arviointiosaston asiakkaille, jotka tulevat osastolle usein sairaalajakson jälkeen. Kuntoutus- ja arviointiosaston asiakkailla voi olla takanaan esimerkiksi halvaus tai pitkälle edennyt muistisairaus. Heille sirkus on ollut tukena myös kuntoutuksessa ja sirkusohjaajien lisäksi toiminnassa on ollut mukana fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Paju-Torvalds näkee, että fyysisen toimintakyvyn paranemisen lisäksi erityisen merkityksellistä on ollut vuorovaikutuksen lisääntyminen asiakkaiden välillä sekä minäpystyvyyden lisääntyminen.

“Siinä on syntynyt turvallinen, lempeä ja hauska ilmapiiri. Se on madaltanut tosi paljon kynnystä ottaa kontaktia, jutella, koskettaa, olla yhdessä. Jos on jollain osallistujilla ollut muistisairautta, he eivät välttämättä muista sitä viikon päästä enää, että ovat osallistuneet tämmöseen, mutta se hetki on ollut tosi merkityksellinen.”

“Toisaalta monilla ihmisillä on ollut aika rankka tilanne siinä takana, niin se on ollut mielen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemista, minäpystyvyyden näyttämistä. Että hei vaikka teillä on nyt tapahtunut jotain isoja muutoksia siinä toimintakyvyssä, niin te pystytte yhtäkkiä tekemään sirkusta!”

Kotisirkus Kotisirkus-hankkeessa (2021-) tuotamme kotona asuville ikäihmisille erilaisia sirkustyöpajoja ja -esityksiä painottuen Itä-Helsingin alueelle sekä tarjoamme etäsirkusta eri puolilla Suomea asuville ikääntyneille geriatrisen TV-kanavan KotiTV:n kautta. Syksyllä 2022 toiminta laajenee uusille kohderyhmille: sateenkaarisenioreille, vieraskielisille ikääntyville sekä kotihoidon asiakkaille. Toiminta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Vuoden 2022 aikana tavoitamme noin tuhat ikäihmistä lähitoiminnassamme Helsingissä. KotiTV-kanavalla viikoittain esitettävä Sirkusjumppa voi tavoittaa valtakunnallisesti jopa noin 300000 katsojaa (lähde: Digitan viikkokohtaiset katsojaluvut).

2023 tavoitteenamme on laajentaa toimintaamme toimintakyvyllisesti heikommassa asemassa oleville ikäihmisille, syventää moniammatillista yhteistyötä yhteistyökumppaniemme kanssa sekä löytää katveeseen jääviä ikäihmisiä, jotka hyötyisivät toiminnastamme. Näihin tavoitteisiin pyrimme pilotoimalla Myllypuron seniorikeskuksen ryhmäkodissa intensiivisirkusta ja kehittämällä vaikuttavuuden mitattavuutta yhteistyössä talon fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa. Olemme myös käynnistämässä yksilöohjausta Itä-Helsingissä yhteistyössä kotihoidon kanssa. Lisäksi toimintaamme vakiinnutetaan Sateenkaarisenioreiden parissa sekä vieraskielisten ikäihmisten toimintakeskus Jadessa. Lähde mukaan Sirkusjumppaan!

Lähde mukaan sirkusjumppaan!

Sosiaalinen sirkus Sosiaalinen sirkus on matalan kynnyksen taidetta ja luovaa liikuntaa, jolla on todennettuja hyvinvointivaikutuksia . Sosiaalisessa sirkuksessa sovelletaan eri sirkuslajeja osallistujien tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan. Sirkuksessa jongleerataan, temppuillaan eri sirkusvälineillä, tasapainoillaan, sekä opetellaan klovneriaa ja akrobatiaa. Hyödynnämme lisäksi draamaa, tanssia, musiikkia ja ilmaisutaitoa. Laajasta lajikirjosta kullekin osallistujalle löytyy ominainen tapa osallistua, liikkua ja olla luova. Eri tavoin toimintarajoitteiset osallistujat yllättyvät usein itsekin siitä, mihin kaikkeen he sirkuksessa pystyvät ja kuinka nopeasti heidän taitonsa kehittyvät. Sirkus innostaa osallistumaan hyvin matalalla kynnyksellä, mutta toisaalta siinä riittää haastetta sitä kaipaaville. Sirkuksessa osallistujat ovat tasavertaisia taiteen tekijöitä ja kokijoita ja voivat itse vaikuttaa toiminnan sisältöön.

Teksti: Hanne Kauppinen, Hanne Vartiainen ja Paula Ikonen

Kuvat: Tero Ahonen ja Hanne Vartiainen