Teatterikeskus tavoittelee 1) esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusvajeen korjaamista, 2) kuntien velvoittamista ammattilaisten tekemän kulttuurin rahoittamiseen ja 3) soveltavan ja sosiaalisen taiteen rahoituksen kaksinkertaistamista Taiteen edistämiskeskuksen jakamassa julkisessa tuessa.

Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tuoma lisärahoitus on ollut tärkeä askel oikeaan suuntaan esittävälle taiteelle, mutta tuo askel jää auttamattomasti lyhyeksi. Esittävän taiteen vapaata kenttää uhkaavat kaivatun seuraavan askeleen sijaan jälleen leikkaukset.

Teatterikeskuksen Maaria Kuukorento ja TAKUn Nea Leo haastattelivat kolmea esittävän taiteen vapaan kentän ammattiyhteisön tuottajaa heidän työstään, sen haasteista, tuottajan asemasta taideyhteisössä ja koronan tuomasta kuormituksesta. Tuottajan työnkuva ja asema yhteisöissä toimivat peilinä kaikelle sille toiminnalliselle, rahoitukselliselle, asenteelliselle ja henkiselle kuonalle, jota esiintyy usein taideyhteisöissä.

Viime viikkoina olemme kuulleet useita kulttuurialan kannalta positiivisia uutisia. Vapaan kentän rahoitus siirtyy vihdoin budjettiin, koronarajoituksia puretaan kuluvan kuukauden aikana ja alamme kärsimiä tappioita tullaan korvaamaan.

Tämä on kuitenkin jälleen liian vähän, liian myöhään. Positiivisten uutisten takaa paistaa nimittäin aivan muuta: samalla on sovittu leikkauksista kulttuurin rahoitukseen tilanteessa, jossa rajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti turvallisiin kulttuuritapahtumiin.

Teatterikeskus vaatii, että kiristetyistä rajoituksista johtuvat menetykset korvataan täysimääräisesti riippumatta yhteisön muodosta. Korvausten myöntäminen ja niiden taso ei saa riippua siitä, onko yhteisö voittoa tavoitteleva osakeyhtiö vai yleishyödyllinen yhdistys. Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä, vaan tarvitaan monimuotoisia tukitoimia, koska ansaintamallit eroavat toisistaan myös esittävän taiteen sisällä. Yhteisöjen menetykset tulee korvata rajoitusten aikana menetettyjen tulojen mukaan, minkä lisäksi tarvitaan edelleen Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaettavaa lisärahoitusta yhteisöille, jotka jäävät suoran tuen ulkopuolelle syystä tai toisesta.

Taiteen edistämiskeskus (Taike) sai sosiaali- ja terveysministeriöltä 680 000 euroa jaettavaksi Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille -kehittämishankkeeseen.

Teatterikoneen Vuotila nuotiolla -esityksen lähtökohtana on vuorovaikutuksellinen taidekohtaaminen ikäihmisen kanssa. Yksin kotona asuvat ikäihmiset jäävät usein vaille vuorovaikutuksellista kohtaamista, tai osallistavaa toimintaa. Esitys tarjoaa hetken, jossa katsoja viedään muistojen äärellä, kuunnellaan, keskustellaan ja ollaan hetki yhdessä.

Hanke on soveltavan taiteen ammattilaisten Jonna Wikströmin ja Pirre Toikkasen luotsaama projekti, joka on toteutettu kertaalleen vuonna 2019. Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, jotka ovat työpajat, juhla ja näyttely. Tarinateatteria ja voimauttavaa valokuvaa yhdistävä projekti tuo kotona asuvat seniorit vahvoiksi toimijoiksi, joiden oma taide ja tekijyys ovat olennainen osa projektia. Juhla-teema mahdollistaa oman elämänkaaren tärkeiden hetkien muistelun, mutta tuo iloa ja naurua myös tähän hetkeen. Tavoitteena ovat muun muassa vanhusten arvostuksen lisääminen, toimintakyvyn lisääminen ja edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista.

Hyvinvointia taiteesta ikäihmisille - Pohjoisen uudet polut - hankkeessa viedään ikäihmisille laadukkaita ja räätälöityjä taidesisältöjä taideammattilaisten tuottamina, sekä tutkitaan ja kartoitetaan mielekästä tapaa tarjota ja tuottaa taideammattilaisten osaamista ja palveluita sote-kentälle. Hanke toteutetaan Pisteen kotipaikkakunnalla Rovaniemellä sekä Lapin alueella, missä ikääntyneitä on paljon ja väestörakenne kuntien kehityksen kannalta haastava.

Vahva ja hellä – ikä ja yhteys on OSIRIS teatterin Loiske Ensemblen pilottihanke, jonka tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen sekä eri ikäpolvien kohtaaminen taiteen keinoin. Hanke toteutetaan kolmivaiheisena kohtaamisena musiikin, tanssin ja yhdessäolon merkeissä.

Sirkus Magenta tukee Kotisirkus-hankkeessa ikääntyneiden osallistumista kulttuuri- ja liikuntatoimintaan omassa kodissa ja sen lähialueilla. Sosiaalisessa sirkuksessa yhdistyy taidetoiminta ja luova liikkuminen. Sirkus tuo iloa, herättelee luovuutta, aktivoi liikkumaan ja kannustaa yhdessä tekemiseen. Tavoitteenamme on lisätä ikääntyvien henkistä ja fyysistä hyvinvointia, osallisuutta ja vuorovaikutusta. Kotisirkus tukee Kansallisen ikäohjelman tavoitteiden mukaisesti ikääntyvien toimintakykyä, lisää asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä ja hyödyntää olemassa olevaa ikäteknologiaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat itsenäisesti asuvat yli 65-vuotiaat Itä-Helsingissä ja ympäri Suomen. Tavoitamme kohderyhmän kumppaneidemme laajojen verkostojen avulla.

Löytöretki-hankkeessa toteutetaan teatterityöpajoja, joissa käsitellään ikäihmisten kiinnostuksen kohteita erilaisten teatteri- ja improvisaatiotekniikoiden kautta. Mielikuvat ja muistot omasta elämänhistoriasta ja tämän hetken kiinnostuksen kohteet toimivat lähtökohtana tekemiselle. Jokaisella osallistujalla on oikeus tulla kuulluksi juuri sellaisena kuin on. Tärkeintä tuokioissa on innostaminen, innostuminen, kuunteleminen, tunnelmien luominen, heittäytyminen, muistojen herättely, yhdessä tekeminen ja tästä hetkestä merkityksellisen luominen. Tapaamiset ovat kiireettömiä, lämminhenkisiä ja yhteisöllisiä. Jokainen voi osallistua haluamallaan tavalla – ennakko-osaamista teatterista ei tarvita. Työpajoissa syntyneistä materiaaleista koostetaan Löytöretki-lehti sekä järjestetään yhteisölliset ja esitykselliset lehden julkistamisjuhlat yhteisöteatteriprosessin synnyttämänä ja osallistujien toiveiden pohjalta.