Esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusvaje tulee kuroa umpeen!

Kirjoitettuna Vapaan kentän rahoitusvaje korjattava!, taustalla teatterin lava

Kannanotto
29.3.2022 

Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tuoma lisärahoitus on ollut tärkeä askel oikeaan suuntaan esittävälle taiteelle, mutta tuo askel jää auttamattomasti lyhyeksi. Esittävän taiteen vapaata kenttää uhkaavat kaivatun seuraavan askeleen sijaan jälleen leikkaukset.

Teatterikeskuksen edustaman vapaan kentän yhteisöt kärsivät Teatterikeskuksen tuoreen selvityksen mukaan reilun 3,3 milj. € vajeesta Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaetuissa toiminta-avustuksissa. Rahoituksen kasvattaminen on edellytys sille, että esittävän taiteen vapaa kenttä pystyy toteuttamaan toimintaa sosiaalisesti kestävällä tavalla ja rahoittajien odotusten mukaisesti.

Alirahoitus näkyy jo nyt vapaan kentän tuotantojen lyhyinä elinkaarina, osallisuuden edistämisen puuttuvina resursseina sekä ammattilaisten työhyvinvoinnin ja toimeentulon vaikeuksina.

Suuntana tulee olla kulttuurin rahoitusvajeen korjaaminen, ei kurjistaminen. Vaikka vuoden 2021 kehysriihessä sovitut leikkaukset peruttaisiin, ja kulttuurin vuoden 2023 rahoitus olisi linjassa Veikkauksen rahapelituotoilla rahoitettavien toimintojen rahoitusmallin yhteydessä sovitun vuosien 2024–2026 rahoitustason kanssa, se tarkoittaisi edelleen leikkauksia, joihin ei ole varaa kulttuurilla ylipäänsä, eikä varsinkaan koronarajoitusten kurittamalta esittävän taiteen kentältä.

Taiteeseen ja kulttuurin sijoitetut rahat tulevat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisina sekä taloudellisina hyötyinä että esimerkiksi taiteen tuottaman hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Uhkaavat leikkaukset osuisivat suorimmin yhteisöjen yleishyödylliseen toimintaan, esittävän taiteen saavutettavuuteen ja ammattilaisten työllisyyteen. Eli juuri siihen hyvään, minkä takia kulttuuria rahoitetaan. Samalla heikentyisivät myös esittävän taiteen suorat ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset.

Rahoitusvajeeseen on tähän saakka jouduttu sopeutumaan esittävälle taiteelle omistautuneiden tekijöiden selkänahasta. Yhteisöjen rahoituksen korjaaminen kestävälle tasolle auttaisi parantamaan alan ammattilaisten asemaa työsuhteiden ja toimeksiantojen aikana, mutta freelancerien toimeentulon ongelmien ratkaiseminen edellyttää kertaluokaltaan merkittävämpää lisärahoitusta.

Kulttuuri on yhteiskuntaa yhteensitova liima, aivan oleellinen osa kansallista resilienssiä, ja juuri esittävä taide on omimmillaan tuomaan ihmisiä yhteen. Koronarajoitusten aiheuttamien mittavien tuhojen jälkeen ja uusien kriisien uhatessa, esittävältä taiteelta ei ole yhteisen edun mukaista leikata. Kriisien keskellä punnitaan, mihin arvoihin yhteiskunta sitoutuu.

Teatterikeskus ry edustamalla esittävän taiteen vapaalla kentällä toimii lähes sata ammattiyhteisöä, joiden toimintamallit, ansaintalogiikat ja taidemuodot vaihtelevat teatterista tanssiin, sirkukseen, esitystaiteeseen, nukketeatteriin ja uuteen musiikkiteatteriin.

 

Lisätietoja:
Mikael Kinanen, toiminnanjohtaja
040 731 3655, etunimi.sukunimi@teatterikeskus.fi

Edellinen
Edellinen

Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Seuraava
Seuraava

Tuottajan työnkuvassa ja asemassa taideyhteisöissä suurta vaihtelua