Näivettyvä rahoitus vaarantaa elpymisen

Esittävän taiteen toiminta-avustukset säilyivät euromääräisesti samansuuruisina kuin edellisinä vuosina. Kustannustason noustessa tämä tarkoittaa kuitenkin huomattavaa heikennystä pienillä avustuksilla toimivalle alalle. Yksittäisten yhteisöjen kohdalla leikkausten vaikutukset ovat vakavat.

Valtion toiminta-avustukset sirkus-, tanssi- ja teatteritaiteelle pysyivät lähes vuoden 2022 tasolla, laskien kokonaisuudessaan 0,2 %. Kustannusten noustessa tämä tarkoittaa kuitenkin toiminta-avustusten reaalisen arvon huomattavaa laskua: elinkustannukset ovat nousseet 8 % ja palvelualan tuottajakustannuksetkin yli 5 % vuoden takaisesta. Näissä olosuhteissa esittävän taiteen valtionosuuslaitosten rahoitusta nostettiinkin syksyllä kustannustason nousun vuoksi 4,4 %. Kustannustason kasvu tulee kohdistumaan myös vapaan kentän yhteisöihin, joilla on valmiiksi niukan rahoituksen vuoksi olemattomat mahdollisuudet kustannussäästöihin.

Nyt kun edustamaamme esittävän taiteen alaa täytyisi jälleenrakentaa koronarajoitusten jälkeen, ei ole oikea aika kustannustehokkaan vapaan kentän näivettämiseen. Vielä viime vuoden alussa koko esittävän taiteen ala oli käytännössä kiinni, ja rajoitusten pitkät vaikutukset näkyvät edelleen. Vaikka tilastojen valossa vapaan kentän palautuminen lähti hyvin käyntiin, rajoitusten seuraukset näkyvät edelleen yleisöjen hitaassa palaamisessa esittävän taiteen pariin. Palaavat katsojat ostavat lippunsa aiempaa myöhempään, ja uudet tottumukset haittaavat toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Samaan aikaan lisääntyneet sairaspoissaolot kurittavat alaa, pakottavat perumaan esityksiä ja kantamaan tappiot. Julkisen vallan asettamien koronarajoitusten haitalliset vaikutukset esittävän taiteen alaan eivät suinkaan ole ohi.

Tarvitaan rahoituksen korjausliikettä ja tukea alan elinvoimaisuuden palauttamiseen.

Uudet ongelmat heikentävät entisestään vapaan kentän valmiiksikin vaikeaa tilannetta riittämättömän rahoituksen kourissa. Selvityksemme mukaan esittävän taiteen vapaa kenttä kärsi viime vuonna 37,2 prosentin (3,3 milj. €) alirahoituksesta , joka estää sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän toiminnan. Nyt tämä alirahoitus on kasvamassa tänä vuonna jo 43,6 prosenttiin (3,9 milj. €). Pelkästään sirkus-, tanssin- ja teatteritaiteen valtionosuuslaitosten saaman indeksikorotuksen summalla olisi katettu näiden taiteenalojen koko vapaan kentän pitkään jatkunut rahoitusvaje ja lisäksi kentän indeksikorotukset tulevillekin vuosille. On kyseenalainen arvovalinta, että näin ei ole tehty.

Vaikka tämän kevään rahoitusmuutoksilla säästettiinkin sirkuksen, tanssin ja teatterin toiminta-avustuksista vain 20 000 €, leikkausten kohteeksi joutuneiden yhteisöjen kohdalla nämäkin leikkaukset ovat vakavia. Kaksi yhteisöä tippui toiminta-avustusten ulkopuolelle (-70 000 €) ja toiminta-avustusta saavilta yhteisöiltä leikattiin 90 000 €. Vaikka rahoitusta kohdennettiinkin viiden uuden yhteisön nostamiseen toiminta-avustusten piiriin (140 000 €), leikkaukset ovat aivan väärä suunta. Koska leikkaukset kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin pienillä toiminta-avustuksilla toimiviin yhteisöihin, esimerkiksi alan kehittämistyön kannalta olennaiselta esitystaiteelta leikattiin 5,2 %, nämä leikkaukset vaarantavat pitkäjänteisen työn ja kehityksen kohti sellaista kestävää ammattimaista toimintaa, jota myös Taiteen edistämiskeskus haluaa edistää —ainakin juhlapuheissa.

Samaan aikaan esittävän taiteen vapaan kentän ainoa festivaali Lain§uojattomat, jolla on keskeinen rooli kentän yhteentuojana ja kehittäjänä, menetti vakiintuneen Taiteen edistämiskeskuksen myöntämän rahoituksensa festivaalin siirtyessä valtionosuusuudistuksen myötä uuden toteuttajan huomaan ja uudelle paikkakunnalle.

Saataviin olemattomiin säästöihin nähden leikkausten haittoja ei voida oikeuttaa.

Olemme lisäksi huolissamme toiminta-avustuspäätösten myöhäisestä aikataulusta ja ennakkoviestinnän puuttumisesta. Syksyllä haettujen avustusten päätösten venyminen kevään puolelle tarkoittaa, että tammikuu on useille yhteisöille hukattu kuukausi ja myöhempääkin toimintaa on vaikea valmistella.

Vapaan kentän yhteisöistä poiketen valtionosuuslaitosten ja apurahansaajien päätökset pystytään kuitenkin antamaan ehdollisina jo syystalvesta. Vaadimme tätä samaa. Vapaan kentän yhteisöillä tarve ennakoinnille on yhtä suuri, ja viivästyksistä johtuvat välilliset haitat suuremmat kuin yksilöillä tai suuremmilla yhteisöillä.

Toivommekin siis akuutisti muutosta prosesseihin avustuspäätösten taustalla, jotta hallinnon kankeus ei vaikeuta tiukoille nitistetyn rahoituksen tehokasta käyttöä. Avustusten leikkaukset ja päätösten heikko ennakoitavuus iskevät ennen kaikkea taiteilijoiden työhyvinvointiin ja toimeentuloon.

Lisätiedot:
Mikael Kinanen,
toiminnanjohtaja,
Teatterikeskus ry

mikael.kinanen@teatterikeskus.fi
040 731 3655