Jokaisella on oikeus taiteeseen ja osallisuuteen

Teatterikeskus tavoittelee tulevaan hallitusohjelmaan kirjausta: Kulttuurihyvinvointipalvelut ovat eri ikäpolvien osalta paremmin saavutettavissa ja taidetoimijoiden toimintaedellytykset kulttuurihyvinvoinnin toteuttajina ovat vahvistuneet. Vahvistetaan miljoonalla eurolla Taiteen edistämiskeskuksen saavutettavuuteen, osallistumiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen suunnattuja määrärahoja. 

Kulttuurihyvinvointia tuottavat taide- ja kulttuuriyhteisöt saavat osan toimintarahoituksestaan Taiteen edistämiskeskukselta (TAIKE). Kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen määrärahat vuodelle 2023 ovat vuoden yhteensä 1 082 000 euroa, ja niitä jaettiin 27 yhteisölle 119 hakijasta. Myönnetty summa on säilynyt samana vuodesta 2022, mutta vaikka hakijoiden määrä lisääntyi 13 % avustuksia myönnettiin entistä harvemmalle. Tästä määrärahasta rahoitusta kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottamiseen saavat taidetoimijoiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kolmannen sektorin toimijat ja kunnat. Toiminta-avustuksina jaettiin 629 000 euroa ja erityisavustuksina 453 000 euroa.

Näiden avustuksien jakamisessa taiteen hybriditoimijat, jotka tuottavat esitystoiminnan lisäksi kulttuurihyvinvointipalveluja, ovat marginaalisessa asemassa. Pelkästään Teatterikeskuksen jäsenistöstä (yli 50 yhteisöä) kolmasosa tuottaa kulttuurihyvinvointiprojekteja ja –palveluja lyhytaikaisilla hankerahoituksilla saamatta siihen pitkäjänteistä julkista tukea. Räätälöityjä palveluja voidaan tuottaa vain kattamalla osa kuluista julkisella avustuksella. Esimerkkejä Teatterikeskuksen jäsenyhteisöjen toteuttamasta toiminnasta löytyy IKO-hankkeen sivuilta ja yhteisöjen tarjontaa tuoreelta tarjottimeltamme.

OSIRIS teatteri ja Loiske Ensemble, joka on vuosia työskennellyt eri ikäisten ja taustaisten suomalaisten kanssa, on yksi esimerkki Teatterikeskuksen kulttuurihyvinvointia tuottavista vapaan kentän toimijoista. Vahva ja hellä – ikä ja yhteys -hanke on esimerkki ylisukupolvisesta kulttuurihyvinvointitoiminnasta, jota taiteen ammattilaiset tekevät hankerahoituksella eri puolella Suomea. Hanke luo pohjan vuorovaikutukselle, jossa iäkkäiden ääni nousee esille ja vauvat saavat ensimmäisen kokemuksensa taiteesta.  

Valokuvat: Ahmed Alalousi 

Naisen peili – projektissa tehdään näkyväksi Suomeen muuttaneiden naisten elämää. Naisen Peili -audiodokumentissa maahanmuuttajanaiset tulevat kuulluiksi omalla äänellään. Teos syntyi maahanmuuttajien ja taiteilijoiden yhteistyönä. Audiodokumentti on kuunneltavissa Yle Areenassa . 

Valokuva: Nobody/ Tiia Matikainen 

Kuten useimmat kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden parissa työskentelevät toimijat myös OSIRIS teatteri ja Loiske Ensemble saa toimintaansa pääosin hankerahoitusta, jolla toimintaa toteutetaan projektiluonteisesti.  Miljoonan euron korotuksella OSIRIS teatteri ja Loiske Ensemblen kaltaiset taideyhteisöt voivat tuottaa pitkäjänteisesti kulttuurihyvinvointipalveluja ja laajentaa valtakunnallista toimintaansa Suomen eri kuntiin. Riittävä toiminta-avustus turvaa työhyvinvointia ja luo entistä suunnitelmallisemman kehityksen kohti hyvinvointialueiden ostopalvelutarjontaa. Rahoituksen vahvistaminen lisää myös ammattitaiteilijoiden työllistymistä. 

Määrärahojen vahvistaminen vähentää myös osallistujien eriarvoisuutta, edistää hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyttä, rakentaa sosiaalista kuuluvuutta yhteiskuntaan ja vahvistaa elämän merkityksellisyyden tunnetta. Se tekee yksilön ja hänen kokemuksensa näkyväksi vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdenvertaiset mahdollisuudet taide- ja kulttuurihyvinvointipalveluihin on turvattava iästä, sukupuolesta, tausta ja terveydentilasta riippumatta jokaisella hyvinvointialueella riittävillä resursseilla ostopalveluiden hankkimiseen pitkäjänteisesti. Vahvistamalla kulttuurin ja taiteen alueellista saatavuutta yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden ja maakuntien kanssa varmistetaan kulttuuristen oikeuksien toteutuminen ja torjutaan yksinäisyyttä.  

Tulevan hallituskauden aikana taidetoimijoille suunnattuja Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurihyvinvointimäärärahoja on syytä lisätä miljoonalla eurolla, joka on ensimmäinen askel kohti Suomea, jossa lapset, nuoret, iäkkäät, maahanmuuttajat, vähemmistöt ja aivan kaikki taustaansa ja tilanteeseensa katsomatta saavat äänen. 

Tavoitteet ovat linjassa vos-uudistuksen kanssa, ja täydentävät uudistuksen tavoitteita esittävän taiteen vapaan kentän toimijoiden taloudellisten resurssien vahvistamisesta ja toiminnan kehittämisestä.  

Kannatamme myös Kulttuurihyvinvointipoolin tavoitteita kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi.