Ilman vapaata kenttää ei synny tulevaisuuden kulttuuria

Taiteen vapaalla kentällä tarkoitetaan sitä monimuotoista ja rikasta taiteen ja kulttuurin kenttää, jolla ei ole lain turvaamaa valtion rahoitusta. Vapaan kentän toimijat ovat yksittäisiä taiteilijoita, freelancereita ja erikokoisia harkinnanvaraisilla avustuksilla tai niiden ulkopuolella toimivia yhteisöjä. Vapaaseen kenttään kuuluu esimerkiksi esittävien taiteiden ammattilaisryhmiä, festivaaleja, kiertuetoimintaa ja kuvataidenäyttelyiden järjestäjiä. Käytännössä kyse on niistä kulttuuritoimijoista, jotka ovat valtionosuusjärjestelmän ja kansallisten taidelaitosten ulkopuolella.

Vapaan kentän ammattilaiset toimivat kattavasti eri puolilla Suomea. He monipuolistavat monen pienemmän paikkakunnan kulttuuritarjontaa tarjoten suomalaisille mahdollisuuden ja oikeuden kokea taidetta eri puolilla maata.

Vapaalta kentältä löytyvät myös monen taiteenalan keskeisimmät esiintymispaikat ja huippulahjakkuudet. Vapaan kentän kehitystyö toimii pohjana monien taidelaitosten (kuten orkesterien, kaupunginteatterien ja taidemuseoiden) toiminnalle. Ilman sitä kulttuuri ei olisi yhtä innovatiivista ja laadukasta kuin se on. Vapaa kenttä luo edellytykset uudelle taiteelle.

Vapaa kenttä on tehokas osa kulttuurikenttää. Sille annettu rahoitus tuottaa tehokkaasti innovatiivista, uutta luovaa taidetta. Harkinnanvarainen rahoitus ja alan kevyet rakenteet antavat mahdollisuuden reagoida muuttuviin tarpeisiin nopeastikin.

Vapaaseen kenttään panostamalla saisimme vielä enemmän vastinetta jokaiselle kulttuuribudjetin eurolle. Siksi vapaaseen kenttään tulee panostaa.

Vapaa kenttä on elintärkeä koko kulttuurialalle

Me taiteen vapaan kentän toimijoita edustavat järjestöt toivomme, että kulttuuripoliittisessa selonteossa tunnistetaan vapaan kentän avainasema kulttuurin tulevaisuustyössä. Uudet toimintamallit ja taiteellisen ilmaisun tavat ovat usein syntyneet juuri vapaalla kentällä, ja kirittäneet suuret taidelaitoksetkin muutokseen. Vapaan kentän vahvuutena on toimintamuotojen monimuotoisuudesta nouseva joustavuus, jonka vuoksi kenttä on nopea reagoimaan muutoksiin.

Vapaan kentän osuus rahoituksesta on kuitenkin epäoikeudenmukaisen pieni, vaikka vapaan kentän merkitys on ratkaiseva koko kulttuurialan ekosysteemille. Vapaan kentän toiminta on koko kulttuurialan näkökulmasta kustannustehokasta ja saavutettavaa. Se edistää monipuolisesti vastuullisuustavoitteiden toteutumista ja taiteen ja kulttuurin reagointikyky rakentuu sen varaan. Yhteistyö taidelaitosten kanssa on vahvistunut, ja riittävä rahoitus molemmille on myös yhteinen elinehto.

Myös kulttuurialan toivotut hyödyt ovat jo sisäänrakennettuina vapaan kentän toimintaan. Kansainvälisyys ja kulttuurivienti ovat osa jatkuvaa toimintaa. Kiertuetoiminta ja pienet organisaatiot mahdollistavat kulttuurin saavutettavuuden ympäri Suomea. Tilaa on myös erilaisille taiteen tekemisen tavoille, kokeellisuudelle ja yleisömenestyksillekin. Vapaa kenttä on uusien taidemuotojen, toimintamallien ja kulttuurin innovaatioiden syntypaikka. Kiertuetoiminta kotimaassa luo edellytyksiä myös kulttuuriviennille.

Vapaan kentän toimintamallit ovat kulttuurin ratkaisu ajankohtaisiin haasteisiin kestävyysmurroksen ja väestörakenteen muutoksen keskellä. Resurssitehokkaana ja joustavana vapaa kenttä kykenee tarjoamaan kulttuurielämyksiä pienillekin paikkakunnille ja pitämään yllä paikallista elinvoimaa, oli kyse sitten festivaaleista, kiertuetoiminnasta, gallerioista tai paikallisista ruohonjuuritason kulttuuriyhdistyksistä. Kevyet tuotantorakenteet ja mahdollisuus viedä taidetta ihmisten luokse tukevat toiminnan ekologista kestävyyttä.

Ratkaisut: kuinka saamme vapaan kentän kukoistamaan?

Vapaa kenttä tarvitsee riittävän ruohonjuuritason turvatun perusrahoituksen. Sen turvin uutta luovaa taidetta voidaan tehdä, uusia toimintamalleja kokeilla ja löytää tulevaisuuden innovaatiot. Tämä luo pohjan taiteilijoille ja yhteisöille kehittyä huomisen menestystarinoiksi. Esimerkiksi taiteilija-apurahat, Taiteen edistämiskeskuksen harkinnanvaraiset toiminta-avustukset ja opetus- ja kulttuuriministeriön festivaaliavustukset ovat erittäin olennaisia rahoitusmuotoja vapaan kentän toimijoille.

Nykyisellään vapaalta kentältä puuttuu rahoitus kokeiluihin, riskinottoon ja uudenlaisen toiminnan aloittamiseen – eräänlainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus, yritystukien kieltä lainaten. Tarvitaan tukea uusille ideoille ja kokeiluille, uusien toimintamallien kehittämiseen kaupallisen kannattavuuden, innovaatioiden luomisen ja taiteen tulevaisuuden näkökulmasta, jotta vapaan kentän potentiaali pääsee loistamaan.

Vapaan kentän tehokkuus on myös haaste: toimijat ovat usein pieniä ja toimivat niukoin resurssein. Avustuspäätösten heikko ennustettavuus ja päätösten perusteiden läpinäkymättömyys ovat haasteita. Hallinnon ongelmien merkitys korostuu, oli sitten kyse verrattain raskaasta avustushallinnosta tai säätelyä soveltavien viranomaisten kuten aluehallintovirastojen heikosta ennustettavuudesta. Vapaan kentän hallinnollista kuormaa on syytä tarkastella kriittisesti, jotta toiminnan kestävyys voidaan turvata pitkällä tähtäimellä.

Vapaan kentän potentiaalin ja yllämainittujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että kulttuurin rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja siinä lähestytään eurooppalaista ja pohjoismaista tasoa. Rahoituksen kasvaessa entistä suurempi osa siitä tulee suunnata vapaalle kentälle, koska se on koko kulttuurin ekosysteemin etu.

Mikael Kinanen, toiminnanjohtaja, Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry

Kai Amberla, toiminnanjohtaja, Finland Festivals ry

Raija Koli, toimitusjohtaja, Frame Contemporary Art Finland

Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry

Maria Silvennoinen, toiminnanjohtaja, Suomen Jazzliitto ry

Annukka Vähäsöyrinki, toiminnanjohtaja, Suomen Taiteilijaseura

Kulttuuripoliittisen selonteon työryhmälle

28.3.2024