Freelancenäyttelijä - korkeasti koulutettu sirpalekeikkailija

Näyttelijöiden työmarkkinat ovat jo pitkään olleet murroksessa. Yhä harvemmalla on mahdollisuus saada edes lyhyen ajan kuukausipalkkaa. Suurin osa näyttelijöistä kerää toimeentulonsa pätkätyötyösuhteista, itsensätyöllistäjänä ja apurahoilla. Työtä tehdään myös talkoilla, palkatta. Raportti selvittää freelancerin työn todellisuutta: toimeentuloa, koulutusta ja osaamista, omaakuvaa sekä käsitystä omasta näyttelijyydestä ja sen motiiveista. Lisäksi se antaa kuvan siitä, millä eri kentillä ja eri työympäristöissä ja työasemissa freelancenäyttelijät työskentelevät.

Freelancekysely tehtiin keväällä 2016 ja siihen vastasi 333 freelanceria eli noin 40 % liiton freelancejäsenistä. Suomen Näyttelijäliiton jäsenistössä on 820 freelanceria vuonna 2016. Määrä kasvaa koko ajan. Kyselyn avulla haluttiin myös oikoa virhekäsityksiä näyttelijöiden työllisyydestä ja ansiotasosta. Monesti esitetään väite, että vosjärjestelmä työllistää näyttelijät. Näin ei kuitenkaan ole kuin vain pieneltä osin. 

Lue tutkimusraportti täältä: Lähikuvassa freelancenäyttelijä

Ammattiteattereiden esitys koskien näyttämötaiteen rahoitusuudistusta

Suomen Teatterit ry ja Teatterikeskus ry edustavat jäsenistönsä kautta valtaosaa kotimaisesta vakiintuneesta ammattiteatterikentästä. Järjestöjen hallitukset ovat kevään 2016 aikana keskustelleet näyttämötaiteen kentän ja erityisesti sen nykyisten rahoitusjärjestelmien keskeisistä kehittämistarpeista. Keskustelun tuloksena tähän esitykseen on koottu alan kannalta keskeisimmät kehitysehdotukset. Esitys on ensimmäinen järjestöjen yhteistyössä laatima visio, joka koskettaa kentän kaikkia toimijatahoja suurista ammattiteattereista yksittäisiin freelancereihin.

Lue esitys täältä: Ammattiteattereiden esitys koskien näyttämötaiteen rahoitusuudistusta

Miten rahoituslain ulkopuolista teatterikenttää tulisi kehittää?

Rahoituslain ulkopuolinen teatterikenttä on huonosti resursoitu ja tarvitsee pikaisia toimenpiteitä taiteilijoiden työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi. Jotta kentällä vallitsisi jonkinlainen yhtenäinen näkemys siitä millaisin toimenpitein ja keinoin asioita voidaan parantaa, tarvitaan keskustelua erityisesti kentän ja Taiteen edistämiskeskuksen välillä. Teatterikeskuksen uusi julkaisusarja toimii keskustelukanavana Taiteen edistämiskeskuksen, Esittävän taiteen toimikunnan, Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterikeskuksen välillä.

Lataa julkaisusarjan ensimmäinen osa Rahoituslain ulkopuolisen teatterikentän kehittämisen tavoiteohjelma 2016 tästä.